OBDI MEDIA

Jechuun dhugaa Macaafa Qulqulluu ofitti dubbachuun barbaachisaa dha. “Waaqayyotti nuyi kooluu in galla, inni humna keenya, inni rakkina keessatti gargaaraa ta'uun isaa beekameera” jedha. (Far 46:1) ⏩️ Yeroon dhaamsa kiyya goolabu; gaafa lubbuun keenya dadhabdu: 🔝Gara Waaqayyootti si’annee haa deebinu. 🔝Wanta nu dhiphise hunda Isa haa gaafannu. 🔝Abdii keenya Isarra haa godhannu 🔝Dhugaa dubbii Waaqayyoo lubbuu keenyaaf haa lallabnu. Jireenyi keenya hafuuraa dadhabaa ta’uun xumura miti; yeroo Waaqayyo caalaatti garasaatti akka maxxannuuf itti ofitti nu waamaa jiru ta’uu danda’a yerichi sun. Namni Farfannaa 42 keessatti boo’aa ture sun abdii isaa hin ganne. Nutis akkuma isaa, haala keenya utuu hin taane, Waaqayyo isa amanamaa ta’e irratti abdii keenya haa ijaarrannu. Farfannaan 46:1 akka nu yaadachiisutti, Waaqayyo yeroo rakkinaatti iddoo kooluu fi humna keenyaa dha. Ameen! @Patr Dendena Merga

Dadhabina Hafuuraa (Spiritual depression) (Far 42:1–11) Faarfannaa 42 irratti Faarfataan(Ilmi Qoree ) yeroo jireenyisaa hafuura goggogee fi Waaqayyoo irraa fagoo ta’ee itti muldhatetti, irra deebiidhaan gara Waaqayyootti deebi’uuf akkamitti akka qabsaa’e nutti agarsiisa. Kun nama amantii qabu kamiyyuu yeroo tokko tokko mudachuu wanta danda’uudha. Jireenya Kiristaanaa keessatti yeroo hunda gammachuu guutuu fi injifannoo qofa keessa hin jiraannu. Yeroo tokko tokko: ⏩️ Kadhannaan keenya akka hin deebine fakkateetu nutti dhaga’ama. ⏩️ Waaqayyo nurraa fagoo waan jiru fakkaatee nutti muldhata ⏩️ Gammachuun hafuuraa keessa keenya keessaa dhiba. ⏩️ Lubbuun keenya ni dadhabdi, ni dhiphattis. Haala akkanaa Dadhabina(Dhiphina) hafuuraa cimaa (“spiritual depression ”) jenneetu waamna. Egaan Faarfataan kutaa armaan olii keessatti arginu kun jireenyasaa keessatti kun isa mudateetu ture. 🖇️ Wanti Faarfaticha haala akkasii keessa akka galu isa godhe maali? 1, Waaqayyoorraa fagaachuu isaati. (Lakk. 1-2) “Akka kurupheen bishaan yaa’u hawwitu, lubbuun koo akkasuma si hawwiti.” Jedha. Faarfatichi Waaqayyoo irraa fagoo akka turetti ofdhiyeessee jira. Kanaaf lubbuun isaa dheebotte. ➡️ Nama Waaqayyoo irraa fagaatu keessa isaa keessatti duwwumaatu uumama. 2, Sagalee naannoo isaa jiru. (Lakk. 3) “Waaqni kee eessa jira?” jedhanii guyyaa fi halkan na arrabsu” jedha. Diinni fi namoonni naannoo isaa jiran amantii isaa shakkii keessa galchu turan. 🔛 Sagaleen naannoo keenya jiru yeroo baay’ee amantii keenya laaffisuu danda’a. 🔝Kanaaf sagalee namaa caalaa sagalee Waaqayyoo dhaga’uu qabna. Sagalee seexanaa jalaammoo gurra keenya guutummaatti cufuu qabna. 3, Yaadannoo jireenya darbee(Lakk. 4) Faarfatichi yeroo duraan mana Waaqayyoo keessatti gammade jiraataa ture yaadatee boo’e. ➕Yaadachuun gaarii dha; garuu yeroo hunda jireenya darbe keessa jiraachuun yeroo ammaa dadhabsiisa. ➕Waaqni kaleessa nuwaliin hojjate har’as hojjechuu ni danda’a. ➕Yaadannoon darbe abdii har’aa nuuf haa ta’u malee hidhaa nutti hin ta’in. 4, Waaqayyo waan isa dagatee fi jalaa callise itti fakkachuu (Lakk. 9). “Maaliif na dagatte?” jedhee gaafata. 🔛Kun dhugaa osoo hin taane miira isaa ture. Waaqayyo yeroo waan callisu fakkaatutti hojii isaa hin dhaabu. 🔛Callisuun Waaqayyoo dhiisuu isaa miti. 5, Amala dhuunfaa Faarfatichaa. Faarfatichi nama wanta hunda garaa isaa keessatti qabachuu barbaadu ta’uu mala. ➡️Namoonni akkasii yeroo heddu yaada isaanii keessatti qofaa dhiphatu. Kanaaf; 🔛Kadhachuu, 🔛Dubbii Waaqayyoo dubbisuu, 🔛Obboloota amantii waliin mari’achuu isaan barbaachisa. Yeroo haala akkasii keessa darbinu maal gochuu qabna? 1, Wanta gochuun nuuf ta’u Waaqayyoon gaafachuu qabna. (Lakk. 9) Faarfatichi komii isaa Waaqayyotti himate malee namaatti hin baafne. 🔛Waaqayyo gaaffii keenya dhaga’uu ni danda’a. 🔛Kadhannaan bakka gaaffiin keenya itti deebi’uu dha. “Yaa Waaqayyo maaliif kuniif sun akkasitti natti dhaga’amu? Maaliif kuniif sun ta’e jedhanii Waaqayyoon gaafachuu fi itti himachuun dogoggora miti. 2, Waaqayyoon abdii godhachuu (Lakk.5) “Yaa lubbuu koo, maaliif gaddita? Waaqayyoon abdadhu.” Jedha. ⏩️Abdiin isaa haala isaa irratti hin hundaa’u; Waaqayyo irratti hundaa’a malee ⏩️ Miirri keenya yeroo hunda dhugaa miti. ➡️ Abdii keenya miira keenya isa jijjiramaarratti osoo hin taane Waaqa hin jijjiiramnerratti haa ijaarrannu. 3, Deebisanii lubbii ofitti Wangeelaa lallabuu Lubbu. Lakk.8 Faarfatichi ofumaan ofitti dubbataa ture. 🔝Inni miira isaatiin hin geggeeffamne; kanaan game tarkaanfii hin barbaachifnes jireenyasaarratti hin fudhanne dhugaa Waaqayyootiin of jajjabeesse malee. Roomaa 8 keessatti akka caafametti 🔝Waaqayyo warra isa jaallataniif waan hundumaa gaariidhaaf godha jedha 🔝Homtinuu jaalala Kiristoos irraa adda nu hin baasu. 🔝Nuti warra injifattoota caalla. #Kanaaf gaafa dadhabbii hafuuraa keessa galle akkasitti ofitti himuu qabna: • “Waaqayyo na hin dhiisne.” • “Inni ana waliin jira.” • “Kunis ni darba.” • “Ani mootummaa Waaqayyoo keessatti abdii qaba.”

Boqonnaa 13-17 (Irbaata Dhumaa fi Barsiisa Goolabaa): Kun marii Yesus bartoota isaa wajjin kophaatti godhe isa dhumaati. Boqonnaa 13: Miilla bartootaa dhiquun fakkeenya gad of deebisuu fi tajaajilummaa isaan barsiisa. "Abboommii haaraa" akka wal jaallatan isaanitti kenna. Boqonnaa 14: Inni "Karicha, Dhugaa, fi Jireenya" ta'uu isaa ibsa. Isaaniif iddoo qopheessuuf akka deemuufi Jajjabeessicha (Hafuura Qulqulluu) akka isaaniif ergu abdachiisa. Boqonnaa 15: Inni "Muka Waynii isa dhugaa," bartoonni immoo damee ta'uu isaanii ibsa. Isa keessa yoo jiraatan ija akka godhatan barsiisa. Boqonnaa 16: Waa'ee hojii Hafuura Qulqulluu fi rakkina isaan irra gahuu dubbata. Boqonnaa 17: Kun Kadhannaa Angafa Lubummaa Yesus jedhamee beekama. Ofii isaatiif, bartoota isaatiifi warra gara fuulduraatti isatti amanan hundumaaf kadhata. Tokkummaan amantootaa yaada ijoo kadhannaa kanaati. Boqonnaa 18-19 (Qabamuu, Firdii fi Fannifamuu): Yesus qabamee, Haannaas, Qayyaafaa fi Philaaxos duratti dhihaata. Philaaxos yakka irraa dhabus, iyya ummataatiif dabarsee kenna. Inni ni fannifama. Fannoo irraa jechoota beekamoo, kan akka "Dheebodheera," fi "Fiixaan ba'eera!" dubbata. Boqonnaa 20 (Du'aa Ka'uu): Guyyaa Sanbata guddaa ganama, Maariyaam Magdalaan awwaala duwwaa argiti. Yesus Phexxiroosii fi Yohaannisitti ni mul'ata. Dura Maariyaamitti, achiis bartoota isaa warra mana cufatanii sodaadhaan taa'anitti mul'ata. Toomaas inni mormaa ture, erga madaa Yesus argee booda, "Gooftaa ko, Waaqayyo ko!" jedhee dhugaa baha. Boqonnaa 21: Xumura Dabalataa (The Epilogue) Boqonnaan kun akka dabalataatti kan ilaalamu yoo ta'u, seenaa Yesus isa du'aa ka'e Galaana Xiberiyaas qarqaraatti bartoota isaatti mul'ate galmeessa. Dinqii qurxummii qabuu booda, Yesus Pheexirosiin si'a sadii "Ana jaallattaa?" jedhee gaafachuun gara tajaajilaatti isa deebisa ("Hoolota koo tiksi!"). Waa'ee du'a Pheexiroosii fi gara fuulduraa bartuu isa inni jaallatee (Yohaannis) raajii dubbata.

Wangeela Yohaannis. Wangeelli kun isa afraffaafi isa adda ta'e yoo ta'u, eenyummaa Yesus Kiristoos isa hafuuraa fi Waaqummaa isaa irratti xiyyeeffannoo guddaa kenna. Inni Wangeelota sadan kaan (Maatewos, Maarqos, Luqaas) irraa akkaataa barreeffamaa fi xiyyeeffannoo isaatiin adda. Yaada Waliigalaa Wangeela Yohaannis Barreessaa fi Kaayyoo: Wangeelli kun Yohaannis ergamaa, isa "bartuu Yesus jaallate" jedhamee beekamuun barreeffame. Kaayyoon isaa inni guddaan ifatti kaa'ameera: "Isaan kun garuu, Yesus, Kristosicha, ilma Waaqayyoo ta'uu isaa akka amantaniif, amanachuu keessaniinis maqaa isaatti jireenya akka qabaattaniif caafaman" (Yohaannis 20:31). Kanaaf, kaayyoon isaa inni guddaan namoonni Yesus Ilma Waaqayyoo ta'uu isaa amananii jireenya bara baraa akka argatan amansiisuudha. Akkaataa Itti Barreeffame: Yohaannis seenaa caalaa barsiisa gad-fagoo fi eenyummaa Yesus irratti xiyyeeffata. Fakkeenyota muraasa qofa fayyadama, garuu haasaawwan (discourses) fi mariiwwan dheeraa Yesus namoota adda addaa wajjin godhe bal'inaan galmeessa. Dinqiiwwan Yesus hojjetes akka "milikkitootaatti" (signs) dhiheessa, isaanis eenyummaa isaa isa dhugaa kan mul'isanidha. Yaadawwan Ijoo: Ifaafi dukkana, dhugaafi soba, jireenyaafi du'a, amanuufi amanuu diduu, Hafuura Qulqulluu (isa Jajjabeessaa) fi eenyummaa Yesus isa jechoota "Ani..." ("I AM") jedhamaniin ibsame. Ibsa Kutaalee Gurguddoo Wangeelli Yohaannis kutaalee gurguddoo afuritti qoodamuu danda'a: Boqonnaa 1:1-18: Seensa Dinqisiisaa (The Prologue) Kutaan kun seenaa dhalootaa osoo hin taane, jalqaba waa'ee eenyummaa Yesus isa bara baraa ibsuun eegala. Sagalichi (The Word/Logos): "Sagalichi jalqaba ture, Sagalichi Waaqayyo bira ture, Sagalichi ofii isaa Waaqayyo ture." Yohaannis Yesusin "Sagalicha" jedhee waamuun, inni Waaqayyo isa bara baraan jiraatu, isa uumama hundumaa uume ta'uu isaa ibsa. Sagalichi Nama Foonii Ta'e: Sagalichi kun nama foonii ta'ee "nu gidduus buufate." Kun yaada Waaqayyo nama ta'ee mul'achuu isaa isa guddicha (Incarnation) ibsa. Yohaannis Cuuphaa: Yohaannis Cuuphaan ificha (Yesus) osoo hin taane, waa'ee ifichaa dhugaa ba'uuf kan dhufe ta'uun isaa ibsama. Boqonnaa 1:19 – 12:50: Kitaaba Milikkitootaa (The Book of Signs) Kutaan kun tajaajila Yesus isa ifatti mul'ateefi milikkitoota (dinqiiwwan) gurguddoo torba kanneen eenyummaa isaa mul'isan of keessatti qabata. Boqonnaa 2: Bishaan Daadhii Wayniitti Jijjiiruu: Qaanaatti, Yesus bishaan daadhiitti jijjiiruun humna isaa isa uumama irratti qabu agarsiisa. Kun "milikkita isaa isa jalqabaa" ture. Boqonnaa 4: Ilma Hojjetaa Mootii Fayyisuu: Fageenya irraa jechaan qofa ilma nama tokkoo fayyisa, kunis aangoo dubbii isaa agarsiisa. Boqonnaa 5: Nama Waggaa 38 Dhukkubsate Fayyisuu: Betzataatti nama dhukkubsate tokko guyyaa Sanbataatti fayyisuun, aboo isaa isa Sanbata irrattis qabu agarsiisa. Boqonnaa 6: Namoota Kuma Shan Nyaachisuu: Buddeena shaniin qofa namoota kumaatamaan lakkaa'aman nyaachisuun, inni "Buddeena Jireenyaa" isa waaqa irraa dhufe ta'uu isaa ibsa. Boqonnaa 6: Bishaan Irra Deemuu: Bishaan irra deemuun humna isaa isa uumama irratti qabu ammas mirkaneessa. Boqonnaa 9: Nama Jaamaa Dhalate Fayyisuu: Nama dhalootaan jaamaa ture fayyisuun, inni "Ifa Biyya Lafaa" ta'uu isaa agarsiisa. Boqonnaa 11: Alaazaariin Du'aa Kaasuu: Alaazaar isa guyyaa afur du'ee ture du'aa kaasuun, inni "Du'aa Ka'uufi Jireenya" ta'uu isaa mirkaneessa. Kun milikkitoota keessaa isa guddaafi mormii guddaa kan kaasisedha. Kutaalee kana keessatti haasaawwan gurguddoonis jiru: marii inni Niqoodemos wajjin waa'ee "olii dhalachuu" godhe (Boq. 3), marii inni dubartii Samaariyaa wajjin waa'ee "bishaan jireenyaa" godhee (Boq. 4) fi barsiisa dheeraa waa'ee "Buddeena Jireenyaa" (Boq. 6). Boqonnaa 13-20: Kitaaba Ulfinaa (The Book of Glory) Kutaan kun torban isa dhumaa, dhiphina, du'aa fi du'aa ka'uu Yesus irratti xiyyeeffata. Yohaannis du'a Yesus akka kasaaraatti osoo hin taane, akka "yeroo ulfina isaatti ol fudhatamuutti" ilaala.

Dream big—because your vision sets your direction. Start small—because every mountain is climbed one step at a time. ACT now—because waiting never built anything. Momentum starts with movement. @mindset.therapy

Namni waadaa diige maal ta'a? Guyyaa tokko Qeerransii fi Re'een nanxuqin sinxuquu jedhanii waadaa waliif galanii waliin imala eegalan. Osuma waliin deemaa jiranuu lachan isanii beela'an. Garaan Qeerransichaa beelarraan kan ka'e wacuu eegale. Re'ettii nyaachuu yaadeetu dursee gaaffii gaafate. Re'ee! Namni waadaa diige maal ta'aayyuu? jedhee gaafateen. Re'eenis ariitiin ilmoo isaarra qaqqaba jettee deebisteef. Qeerransichis wantin ani godhe gatiinsaa ijolleeko kan qaqqabu erga ta'ee haa ta'u ani hardha beelaan du'uurra jedhee utaalee Re'eettirra bu'uuf yoo yaalu Re'eettiin jalaa utaaltee bukkeetti yoo harkaa gortu Qeerransichi boolla keessatti kufa. Boollicha keessa mukti qara qabu waan tureef garaasaa tarsaasee seene. Du'uuf aadaa osoo jiruu sagalee dadhabaa tokkoon ilmoo keerra qaqqaba jettee hin turree ati jedhee gaafataan. Achumaan Re'een maal jettee yoo deebifteef gaariidha? Abbaanke maal godhee akka ture maalittan beeka jettee deebisteef. .. #Hubadhaa! Dhaloota dhufuuf yaadnee hojjachuun maataa keenya fayyada. Kanaaf wanta raawwannu hunda miira fi fedhii keenya hardhaa qofarratti hundoofnee osoo hin taane dhaloota itti aanee dhufu jiddu galeessa godhannee raawwachuu qabna. Wanta yaadnu, wanta dubbannu fi raawwannu hunda of eegfannoon raawwachuu qabna. Waadaa duuguun akka nama diigu hubachuun waadaa keenya haa eegnu. Akkasumas wantotni dafee nunqaqqabu jennee miira itti gaafatamummaan itti hirdhatee fi of jaallachuudhaan oofamnee raawwannu tokko tokko osoo hin beekin dafee nu qaqqabuu akka danda'us yaadatti qabachuun ofii keenyaafis dhaloota itti aanee jiruufis eeggachuu qabnaan dhaamsa kiyya isa guddaadha.

'Abaarsa eessa dhaxxa jennaan gara na ergan jedhe yoo dhabde hoo jennaan, Abbama na ergettin deebi'ee galaafadha jedhe jedhama. Namas hin abaarin, Waaqni abaarsa keellee sumatti hin deebisin.

"#Dargaggeessi haala mijataa kan eeggatu osoo hin taane haala mijeessuuf kan hojjetu ta'uu qaba" #Dargaggummaan umurii dhala namaa keessaa yeroo baay'ee hawwamaadha. Bara humni jiru, bifa tolan, bara hojjechuuf yeroo qaban, bu'anii ba'uun namaaf salphatuudha. Filannoon jireenyaa kan heddummatu umurii kanatti. Boca jireenya keenya gara duraa kan murteessus sadarkaa kana! #Dargaggoonni kan har'a keessa taa'anii borii isaanii ibsatu, warreen biroon immoo borii isaanii har'a keessatti dukkaneessaa jiraatu. "Youth is the best time to be rich, and best time to be poor" jedhu warri adii! #Bakka ati yeroo dulluma kee teessu gocha bara dargaggummaa keetu murteessa. Dadhabbii kee har'aattu walitti idaa'amee bor siif kennama. #Dammaqi! kana dura osoo hinbeekin umurii kee qaalii kana akkasumaan dabarsaa turte ta'a. Amma garuu nama kaayyoof jiraatu ta'uu qabda. Guyyaa Gaarii hunda kenyaaf.

#WAAQAYYOOF_SAFUU Tokkotu "Addaam fi Hewaan gaafa jalqabaa Appilii cubbuutti ittiin kufan waan nyaataniif jireenyi biyya lafaa akkas kan ulfaate; Osoo Qaaraa ykn, Daaxaa ykn immoo Qocqocaa nyaatanii turanii caalattimmoo akkam haa ulfaatu laata silaa?" jedha.😂 .. Innillee qoosuu isaati garuu qoosicha keessaan dubbii ijoo tokko haa hubannu. Addaam fi Hewaan sababa kufaatii dhala namaa kan ta'ani, gadadoon fi dhiphinni baay'enis bu'aa kufaatiif cubbuu isanii kan ta'e; ofii cubbuu gosa meeqa hojjataniiti laata? jettanii gaafattanii beektuu? #Deebii, Qabiyyeen cubbuchaa qajeelfama Waaqayyoo cabsuu keessa ta'ee, achi keessaa ija mukicha irraa hin nyaatinaa jedhaman irraa nyaachuu isaaniti(kanaaf abboommii waaqayyoo cabsuu keessatti gosa cubbuu tokko dha.Tarii Waan Waaqayyo hin jenne itti dabaltee bofichatti himuu hewaan yoo itti daballe cubbuu gosa lama hojjatan jechuu dandeenya ta'a). .. #Hardhahoo qabiyyee qajeelfama fi dubbii Waaqayyoo cabsuu keessatti cubbuu gosa meeqaa hojjataa olla? Soba, Hanna, ejja(gochaa fi yaadaan), gowwoomsuu, arrabsuu, sirbuu, hamii, dhugaatii nama macheessu dhuguu, haaloo namarratti qabachuu, dhiifama gochuu dhiisuu, ajjeessuu, ragaa sobaa namarratti ba'uu, matta'aa fudhachuu, dhugaa namaa dabsuu fi kkf guyyoota, torbeewwan, ji'oota fi waggoota keessatti kanneen keessaa walakkaa isaa ykn muraasnisaa jireenya keessatti argmee hin beekuu?. #Osoo Waaqayyo akkuma Addaam fi Hewaanirratti godhe battalumatti herrega isaa nuuf baasaa kan deemu ta'ee kan bu'aan cubbuu jaraa hanga kana biyya lafaa gidirse silaa kan keenyammoo yoona biyya lafaa fi dhala namaa hunda badduu baasee tureeraayyu. .. #Kanaaf_Maal_Jennaa? Safuu yaa jaalala, araara fi ayyaana Gooftaa jenna!!! Guddummaa fi gad fageenya jaalala Waaqayyoo fi baay'ina  araaraa fi ayyaana gooftaatu waan baay'ee ulfaataa fi araara hin qabne nuuf salphise. #Nuti hundumti keenya kana sirriitti hubannee barree Waaqayyoon garaa keenyarraa jaallachuu, Isa galateeffachuu, Isa kabajuu, Isa sodaachuu fi safeeffachuu qabna malee araara fi ayyaana Gooftaa abdannee wanta Waaqayyoo keenya nutti gaddisiisuu fi boriitullee isa hardha facaafneef firiisaa haammachuun kan hin olle sana dalaguu hin qabu. #Eebbifanaa.

Waaqayyo miidhamuu kee hin eeyyamu. “Inni garuu na gowwoomsee gatii dadhabbii koo si'a kudhan geddare; haa ta'u iyyuu malee, Waaqayyo akka inni na miidhu hin goone.” — Uma. 31:7

3) Akkaataa Shubbisaa (Dance Style): Yeroo baay'ee akki shubbisaa faarfannaa keenya irraa mul'atu adaba qabaachuu qaba. Utaaleetuma miira keenyaan wal-laaquu hin qabu. Dhiichisaa fi ragada biyya lafaarraa utuu biliisa ba'ee akkaan foolii gaarii godhata. Keessumaa akkaataan shubbisa faarfannaa keenya har'aa sirba biyya lafaa wajjin garaagarummaa tokko hin qabu. Kun ammoo miira dhuunfaa keenyaan utubamnee miira hafuuraa ukkamsuu fi hojii bilaashaatti ifaajuudha. Mucaa garee shubbisa faarfannaa keessa turte tokkotu bar-tokko dhimma shubbisaa kana irratti ani waa katabnaan keessaan seentee "shubbisa isa bara durii Seexanni nurkaa fudhate dhaloonni har'aa harkaa deebifanne callisi" naan jette. Dhiiraa fi dhalaan walitti sirbaa Seexana harkaa deebifanne jetti. Dhugaatti Seexana harkaa liqeeffanne yoo jette ni salphataaf ture. 4) Akeeka faarfannaa keenya (Intention): Faarfannaa keenya galii ittiin jiraannu godhachuu caalaa daandii ittiin Waaqayyoof waa kenninu nuuf ta'uu qaba. Gaafa faarfannaa hojjechuuf kaanu YouTube kiyyan ittiin guddifadhee achii maallaqa ittiin argadha akeektuu jedhu qabna taanaan deemsa sirriirra hin jirru. Ani hojii natti kenname dhugaa fi hafuuraan nan hojjedha, hojichaan ammoo akeekni Waaqayyo haa raawwatamu yoo jenne innuu ofiin beekee waan nu barbaachisu nuuf guuta. Isaan kana qixa Wangeelli nu qajeelchuun bifa eeggannaa qabuun yoo itti dhimma baane faarfannaa keenyatti foolii gaarii gochuu dandeenya. Dogoggorri nu warra dhaggeeffattoota bira jiru woo maali? 1) Akka faarfannaa durii ta'uu dide jechuu hin qabnu. Maal maalif akka faarfannaa durii ta'a? Kan duriirra amma teekinooloojii gaariin waan jiruuf carraa argametti dhimma baanee muuziqaa bareedaa fi suur-sagalee gaariin dabaallee yoo hojjenne Waaqayyoon gammachiisa malee waan mufachiisu hin qabu. Faarfatoota durii irraa waan barannu qabnaa? Eeyyee qabna! Akka kadhataa fi jireenya qulqullummaa isaan irraa baranna! 2) Beekamtii fi maallaqaaf jettee sirbiti jenna! Lakkii kana faarfattoota keenya hundatu godha miti, warri kana godhan ammoo hiikaan faarfannaa isaaniif hin galle. Kana jennee hunda bakka tokkotti hamilee cabsuu irraa of-qusachuu! 3) Faarfattoota keenya waan dandeenyuun hin tumsinu, tumsuu iyyuu yoo dhiifne utuu hamilee isaanii eegnee gaariidha. Kanaaf waan dandeenyuun cina dhaabannee, gorsaa yoo jabeessine caalaatti waan gaarii isaan irraa dhageenya! Hubachiisa! Ergaan olii kun kan ilaallatu faarfattoota kennaa sirrii qaban qofa! Warra kennaa malee faarfannaas ta'e, ulaa kana haleessan qeequus ta'e dhaabadhu jechuun itti fufa! @Oliifan Margaa

FAARFANNAA FI FAARFATTOOTA HAR'AA ••• Faarfannaan daandii nuti ittiin Waaqayyoof hooqubaa dhiyeessinu keessaa isa angafaati. Sababni isaa jechoota keenya toora galan (walaloo) fi qooqni bareedaan, (yeedaloon) keenya meeshaa ribuu qabu (muuziqaan) daabalamanii waan dhiyaataniif qalbii uumamaa hawwachuu danda'u. Akkasuma Waaqayyos ittin waaqeffama. Faarfannaan Waaqayyoof dhiyaatu waaqarratti jalqabame, lafarratti itti fufe, har'as qulqulloonni waaqarratti Waaqayyoon ni faarfatu, boris, barabaraanis itti fufee Waaqayyoof ni dhiyaata. Waa'ee faarfannaa haasa'uu barbaadee utuu hin taane; waa'ee faarfannaa keenya har'aa fi faarfattoota keenya har'aa irraa waa xiqqoo dubbachuufi. Faarfannaan duris, har'as faarfatamaa jira. Hamma dhugaa fi hafuuraan ta'etti Waaqayyo faarfannaa keenya isa kaleessaa fudhatee isa har'aa hin balfu. Dhugaan jiru garuu akki faarfannaa keenyaa Waaqayyoon duratti foolii addaddaa itti kennisiisa. Yeroo baay'ee mammaaksa "faarfannaan duritti hafe" jedhu mammaakaa oolla. Lakki kaleessa duwwaa miti faarfannaan foolii gaarii qabu har'as jira. Duri faarfannaan namoota qubaan lakkaa'amaniin waan faarfatamuuf hundumti isaa waan qaawwa hin qabne nutti fakkaata. Har'a immoo namoota danuun waan faarfatamuuf kan dhaggeeffannee dhiifnu wallaallee maqaa irra tuuluutti guddanne. Dhugaan hin haalamne garuu faarfannaa duriif ammaa jidduu garaagarummaan ni jira. Faarfannaan durii madda kadhataa fi namusaa keessaa burqu. Kan har'aa hedduun isaa garuu beekamtii fi madda galii handhuura godhateetu. Gaafa akkas jennu faarfattoota keenya har'aa hunda isaaniitu faarfannaa beekamtii fi madda galii godhate jechuu miti. Kanneen Waaqayyo kennaa addaa kan kanaan dura argamee hin beekne keessa isaanii guutee ittiin eebba nuuf ta'aa jirus danuudha. Faarfattoota keenya booddana ka'an maqaa eeruus yoon baadhe gariin isaanii kennaa ajaa'ibaa hafuurri qulqulluun ittiin isaan muudeen Waldaa Kristiyaanaaf bu'aa ta'aa jiru. Sagalee akka dammaa minyaa'u, walaloo hanga har'aa gurraan dhageenyee hin beekne, afaanuma keenya kana nuti dubbannees ta'e dhageenyee hin beekne hedduu gola seenaa keessaa as-fidanii ittiin waldaaf maayii baasaa jiru. Waaqayyos karaa isaanii hedduu nu eebbisaa jira. Haata'uutii dogoggora muraasa faarfannaa isaanii keessaa mul'atuuf kennaa isaanii utuu irratti agarruu dhugaa moggaatti dhiifnee dhagaa itti guurruu? Waawu! Firoota ko, kennaan lama hin jiru tokkuma! Waaqayyo ganamuma kennaa si keessa kaa'a. Hafuurri qulqulluun ammoo kennaa ganamaa sana akka isaaf dhimma baasutti bocatee ittiin waldaa kristiyaanaaf bu'aa dhaaba. Kanaaf faarfattoota keenya kennamsa hafuuraa kana qaban hanqina isaanii hamma dandaa'amaa ta'etti bifa ilaaf-ilaamee ta'een itti agarsiisuun caalaatti Waldaa Kristiyaanaaf waan dhimma baasu akka isaan hojjetan jajajbeessuudha malee cabsuun hin taatu. Warra kennaa malee callisanii ulaa aarsaa dhiphisan kennaa isaanii akka hin taane waldaan itti himtee dhaabsisuu, yoo didan isaaniifuu kisaaraadha waan ta'eef dhiisuudha. Akka kootti dogoggorri muraasni ani faarfattoota keenya kennaa faarfannaa sirrii qaban muraasa irratti argaa jiru: 1) Rakkoo itti fayyadama jechootaati (problems with word usage): Jalqabuma irraa jechi nuti faarfannaa keenya keessatti fayyadamnu roga Wangeelaan sirriidhaa isa jedhu dursinee ilaaluu qabna. Akkasumas jechoota amaleeffannaa sirboota biyya lafaa qaban, mammaaksa aadaa keessaa Wangeela waliin hin deemne eeggachuudha. Akkasuma jecha roga hin qabne jecha haaraa waan ta'e qofaaf faarfannaa koo beeksisa jennee fayyadamuu irraa of-qusachuudha. 2) Yeedaloo fi dhaadannoo alaa-dhufii (foreign hymn, slang and slogan): Faarfannaan keenya har'aa hedduun isaanii yeedaloo ergifata alaa hedduu irraa bocamu. Fakkeenyaaf yeedaloo sirbaa hedduutti utuu dhimma ba'amuu argaa jirra. Faarfannaan garuu kennamsa olii waan ta'eef yeedaloo ofii isaa kan hafuurri qulqulluun ittiin nu guutu qaba. Akkasuma walaloo fi dhaadannoo alaa-dhufaa kan warri biyya lafaa itti dhimma ba'an faarfannaa keenyatti fuula hin taane nu jalaa godha.

Wanta hubatamuu malutu jira Isin hin quuqin wal dhaggeeffachuun bayeessumaatii mee obsaan barruu kana dubbisaa obbolootaa. Ilaamee, Ayyanni fi kennaan ayyaanaa kan Waaqayyooti. Waaqayyo nama fo'atetti halduree tokko malee dhimma itti ba'a kanaafis ulfinni guutuun kan Waaqayyoo abbaa kennaa sanaa ta'a. Waamichi dhugaa fi kennaan ayyanaa hundi Waaqayyo biraa ta'us Waamicha sanaaf jecha, ulfina Waaqayyoo fi ayyaanichaaf akkasumas saba tajaajilan sanaaf jecha wanti nama kennaa kana baatee dirree tajaajilaatti ba'e tokkorraa eegamu jira. Innis amala gaarii fi naamusa jireenyaa, gad ofbuusuu fi fakkeenya gaarii ta'uu, abboomamuu, kennaa ulfinaa kana fayidaa garaa garaa fi daldala bu'aan irraa argamuuf olchuurraa ofqusachuu, atakaaroo fi qoccolloo kennaa ulfinaa kana busheessu keessatti argamuu dhiisuu, hojii hafuuraa dorgommee foonii hin barbaachifnerraa ittisuu, ulfina fi badhaasa gonfoo xumura fiigichaarratti Waaqayyo nama badhaasu eeggataa gad ofbuusanii tajaajiluu malee lafarratti ulfinaa fi kabaja tajaajilli namaaf argamisiisu argachuuf kennaa guddicha Waaqa biraa fudhatame akka maleetti fayyadamuudhaan gad dhiisiitti jiraachurraa of eeggachuun heddu murteessaa ta'a. Wan ta'eef yaa firootako, kennaan kan Waaqayyooti, kennaa ulfinaa Waaqayyo namaaf laateen yeroo tajaajilan lubbuun fayyuunis hojii nama foonii osoo hin taane hojii kennichaa fi hafuura Waaqayyooti. Kanaaf Waaqayyoon galateeffachuu fi tajaajilaa Waaqayyo itti fayyadamu sanaaf kadhachuu, jajjabeessuu, wanta barbaachisu hundaan cinaa dhaabbachuun tajaajilasaa itti fufsiisuu, jaalalaa fi kabaja tajaajilaa Waaqayyoo tokkoof barbaachisu itti argisiisuun gahee obboloota hafuuraarraa eegamuudha. Gama biraatinimmoo tajaajilaan kennaa dinqii fi raajii, fayyisuu fi ibidda samiirraallee harcaasu qabu tokkos akkan armaan olitti caqase amaloota tajaajilaa Waaqayyoorraa calaqissuu qabu gabbifachuu, Wangeelatti hidhata walii warra ta'an tajaajiltootaa Kristos warra fayyaaleyyii wajjin walii galuu, Waldaa Kristiyaanaa fi gaggeesitoota Waaqayyo akka gaggeessaniif ulee itti laate hammamillee dadhaboo ykn hanga keenya dhageettii dhabanis dhaggeeffachuu fi ajajamuufiin heddu barbaachisaadha. Yoo hirdhinni gaggeesitoota biratti uumame, akka maleetti hubatamuun yoo jiraatellee gabiifi jaalalaan hubachiisuu feesisa malee akka nama hiryaa ykn mormituu faallaa ta'e tokkoon falmuutti miira natu caalaa dhageettii qabaan jecha hin gulaalamneen wangeela siyaasessaa sammuu dhalootaarratti qincii facaasuu fi gargar qoqqoodamiinsa uumuun kennaa Waaqayyoo fi Waamicha ofii akkasumas duudhaa fi barsiisa Waldaa Kristiyaanaa cabsuu fi irra ijjachuu ta'a. Walumaa galatti akka obboleessa hafuuraatti dhaamsin hordoftoota Kristoosiif dhaamu yoo jiraate yeroo wanti haaraan tokko gad ba'u duuchaan waa deeggaruu fi mormuu osoo hin taane, wanta tokkos kallattii tokkoo fi bu'aa qeenxee qofa ilaaluun murteessuu osoo hin taane akka nama dhuunfaa hin miinetti, akka kennaa ayyanaa kaayyoosaa malee gara hin balleesinetti, akka Waldaan Kristiyaanaa bifa dhoowwachuu fi gad dhiisiitti jiraachuutti hin deemsifnetti, gochi keenya akka wangeelatti karaa hin cifnetti wal gorsaa, wal sirreessaa, wal ifataa fi wal jajjabeessaa adeemuutu bayeessa ta'a. Kabajamaa. #Pstr Dendena Merga

*Yesuus gonkumaa dubartii bira hin geenye. #20, Muhammad dubartoota ajjeessaa jedhee ni eeyyama ( Ibn Ishaq 819,995) *Yesuus dubartii waggaa 12 guutuu dhiigdi ishee dhaabbachuu didee battala isheen uffata isaa tuqxeen ishee fayyise (Matiyoos Sagalee Wareegamtoota Wangeelaa

Dhugaa jirtuu Dubbisii🙏🖤😓 RAGAALEE MUHAMMAD ERGAMAA SOBAA TAASISAN KEESSAA QABXIILEE MURAASA! #1,Muhammad ani namuma akkaa keessaniiti jedha ,(Sura Al kahf 18:110) * Yesuus Waaqadha (Yohannis 1:1-2 ,Yohannis 10:30) #2,Allahn Muhammad cubbamaadha jedha (Sura Al Ghaafir 40:55,Sura Al Fath 48:1-2 *Yesus cubbuu tokkollee hin qabu (2Qoronxos 5:21) #3,Muhammad dinqii tokkollee hin hojjannee, lubbuu namaa ajjeessuun alatti,(Sura Al Israa 17:90-95,Sura Al Imraan 3:183,Sura Al Maaida 5:33,Sura Al Ankaboot 29:50-51 *Yesuus dinqilee gurguddaa hedduu hojjete ,isaan keessaa muraasa; ~Bishaan daadhitti jijjiree (Yohannis 2:1-11) ~Du'aa boollaa kaase (Yohannis 11:1-44, Marqos 16:4-6) ~Bishaanirra deemeera (Yohannis 6:16-24) #4,Raajiin Muhammad akkaa dhufuu ragaan ibsuu tokko illee hin jiru *Yesuus, Dhalachuu, jiraachuu, du'uu fi du'aa akkaa kahuu raajonni hedduun dubbataniiru fakkeenyaaf (Isaayyas 9:6) #5 ,Muhammad diinota isaa fi namoota kamiyyuu kan ajajamuu fi didaan ajjeessaa ture (Sura At Tawba 9:5) *Yesuus diinota keessan jaaladha jedha (Matiyoos 5:43-44) #6,Muhammad ilmaa isaa niitii hiiksisee ofiif fuudhe (Sura Al Ahzaab 33:36-37) *Yesuus haadha manaa keessan hin hiikinaa jedha (Matiyoos 19:7-8) #7,Muhammad hordoftoota isaatin namoota amantaa isaa hin fudhannee irratti waraana banaa jedhee labsa (Sura Al Maaida 5:33,Sura At tawba 9:29 *Yesuus duuka buutota isaatiif aangoo seexana baasuu fi dhukkubsattoota hundumaa fayyisuu kenneef (Matiyoos 10:1,Marqos 6:12-13 #8,Muhammad hordoftoota isaatiin deemaatii dirqisiisaa warraa hin amannee irraa gibira 20% gootaraa kootti galchaa jedha (Sura At Tawba 9:29) *Yesuus namoota horii hin gaafatiinaa jedha (Matiyoos 10:8-9,Luqaas 10:7) #9,Muhammad magaalaa ykn Mandarrii tokko amantaa Muslimaa yoo fudhachuu didanii ajjeessaa jedhee ajaja ( Sura At Tawba 9:5,Sura At Tawba 9:29,Sura Nisaa 4:89) *Yesuus hordoftoota isaatiin namni tokko ykn mandarrii tokko yoo isin simachuu baate dhiisaatii adeemaa jedha (Matiyoos 10:14-15 fi 23) #10, Muhammad hordooftonni isaa lubbuu isaanii dabarsanii isaaf akkaa kennaniif ajaja (Sahih Muslim 4413) Yesuus lubbuu isaa osoo hin maraarsifatiin dabarsee dhala namaa hundumaaf kenne (Yohannis 11:52,Yohannis 18:11,1ximotiyoos 2:6,1phexros 3:18) #11,Muhammad gaafa du'uu warraa Jewish fi kristaanaa lafarraa duguugaa jedhee dhaame,(Hadith Malik 511:1588) *Yesuus yeroo du'uuf gahuu yaa Abbaa waan godhanii hin beekanii isaaniif dhiisii jedhe (luqaas 23:34) #12,Allahn nama amantaa Muslimaa hin fudhannee hin jaalatu jedha Muhammad, (Sura Ar- Room 30:45,Sura Al Imraan 3:32,Sura Al Hajj 22:38) *Yesuus akkas jedha, Waaqayyoo Ilmaa isaa tokkicha hanga kennuufitti akkasumatti biyyaa lafaa jaalate jedha (Yohannis 3:16) #13,Muhammad dubartoota dhagaadhaan dhahaa ajjeessaa jedhee ajaja (Muslim 4206) *Yesuus immoo isin keessaa namni cubbuu hin qabaanne yoo jiraate innii jalqaba dhagaa dubartii kanatti haa darbatu jedheen. (Yohannis 8:7) #14 Muhammad warraa amantaa Muslimaa hin fudhannee jalaa qabeenya isaanii saamaa jedha (Bukhari 44:668,Ibn Ishaq 674) *Yesuus hin hatiinaa jedhee abboomaa (Matiyoos 19:18,Bau 20:15) #15, Muhammad Soba eeyyameera (Sahih Muslim 6303,Bukhari49:857) *Yesuus Sobaan nama irratti ragaa hin bahiinaa jedha (Matiyoos 19:18) #16,Muhammad daldalaa garbaa hojjetaa ture (Sahih Muslim 3901) *Yesuus ofii isaatiin gatii warraa cubbamootaa baase (Qolosaayis 2:14) #17, Muhammad namoota isa arrabsaan ajjeessaa ture (Bukhari 56:369,Bukhari 4:241) *Yesuus dhiifama waliif godhaa jedha ( Matiyoos 18:21-22,Matiyoos 5:38) #18, Muhammad dubartoota 13 fuudhe, akkasumas garboota isaa wajjin ciiseera (Bukhari 5:268,Sura Al-Ahzaab 33:50) *Yesuus gonkumayyuu hin fuune (Jesus was celibate ) akkasumas dubartii faana hin ciifne #19,Muhammad mucaa waggaa 9 fuudhee wajjin ciiseera (Sahih Muslim 3309,Bukhari 58:236)

#Eeggadhu! Seenaa kana irraa waan jabduu kudhaammatta. Guyyaa tokko bookee busaa ilmoo reefu balaliihuu eegaltu tokkotu akkuma ala oolteen galtee abbaa ishee waliin haasahuutti kaate. Abbaan bookee kanaa gaaffii bareedaa tokko ishee gaafate. "Erga dhalattee yeroo jalqabaaf ala baatee kan balaliite hardhadha, mee akkam ture balaliin? In jaalatte?" Jedhe. Bookeen ilmoon kunis Akkas jechuudhaan deebifte "Ara...hedduu ajaahiba ture, namoonni hedduun harka naaf rukutaa turani, anis hedduu natti tole...akka natti ho'uu tahe jennaan xiqqoo ol siiqeen balaliihaa tureyyuu...namoota hedduu fuulduras darbaan ture" jette. Yeroo kana abbaan bookee kanaa akkas jedhe "Ayii...ayiii...yaa ilmooko...isa kana egaa rakkoon...! Jarri kun harka siif rukutaa jiru sitti fakkaate malee harka isaanii gidduutti si balleessuuf ture; sanas tahu kana hardha harkaa baateetta, lamuu garuu bakka akkasii hin dhaabbatiin!" Jedhe. Namoonni hedduun kan isaan caban yeroo namoonni isaan balleessuu barbaadan waan isaan tumsaa jiran isaanitti fakkaatudha. Yihuudaan yeroo Yesuusiin dhungatu akka addunyaan kun ilaaltutti jaalala fakkaata ture; haa tahu malee dhungannaa nama akkanaa keessa ciniinnaa du'aan nama gahuufi isa ilkee torban qabaa caalaa nama dhukkubsutu jira. Namoota harka siif rukutu fakkaatan irraa of eegi...! Bayanane dha!