Kunuz General Traditional Medicine

#Dhugaatiiwwan_salphaan_tokko_tokko_Tiruu_kee_fi_fayyaa_waliigalaa_kee_deeggaruuf_karaa_haaromsaa ta’uu akka danda’u beektaa? Bishaan ho’aa, bishaan loomii, shaayiin magariisaa, dhangala’aa hundee diimaa, bishaan turmeric ykn irdii, bishaan amla, fi Bishaan appilii ykn applecider bishaan jinjibilaa soorata adda addaa fi kompaawundoota biqiltootaa jireenya fayya qabeessa ta’e dabaluu danda’an of keessaa qabu. Jiidhina gaarii qabaachuu fi dhugaatii soorataan badhaadhe filachuun hojii uumamaa qaama keessanii deeggaruun antioksidaantoota faayidaa qaban kennuu danda’a. Filannoo dhugaatii fayya qabeessa ta’e yeroo hunda gochuun, nyaata madaalawaa fi jireenya sochii qabu cinatti, tarkaanfii salphaa fayyaa waliigalaa fooyya’aa ta’e ta’uu danda’a. Bishaanuma keessa bulchitee bishaan san jalaa dhuuyda hojii salphaan dalagaa guddaa hoojjachuu jechuudha. #DHUKKUBOOTA_DAWAA_ISAA_DHABDAN_WALLAANAMUUF_NU_QUNNAMAA_0912323251_____0977057598___TEESSOON_DIRE_ DAWA ALIYYIIDHA Hedduu dubbisuuf telegram http://t.me/kunuz3251 seenaa join godhaa Bilbilaa dhukkuba keessan adda baafadhaa

#RAKKOO_YKN_DHUKKUBA_KALEE_YOO_FIRRAA_SHAKKITAN_KHUDRAA_FI_MUDRAA_ASII_GADII_KEESSA_KAN_ARKATTAN_ FAYYADAMAA Namni odoo dhukkubni isa hin qabne nyaata dawaa namaaf tahan itti yaadee nyaannaan dhukkubni hundi isa miidhuu hin dandeyu 1...salaxaa baalaa 2...mixaaxis mi'aawaa 3...Avocaadoo 4...muuza 5...Burtukaana 6...Misira 7...Ajjaa ykn Oats 8...Killee dubbaa 9...salmoon ykn foon qurxummii 10...blue berries 11...Esrawberry 12...Almond walnuts 13...killee lukkuu Dhukkubni keessan amaloota #SIHRII_JINNII_FI_BUDAA_IJA_NAMAA QABAANNAAN DAWAAN AADAA FI KAN AMAYYAATIIS DAWAA ISINIIF HIN TAHU DURSA QURAANAAN FIRRAA HIIYTAN MALEE Wallaansaaf nu qunnamuuf 0912323251 or 0977057598 Teessoon Dire Dawa Aliyyii Hedduu dubbisuuf telegram http://t.me/kunuz3251 seenaa join godhaa Bilbilaa nu gaafadhaa isin gargaarraa #FOLLOW_SHEER_GOCHUUN_NU_HORDOFAA

🔹 Bulchiinsa Dhukkuba Tiruu A ➟ Yeroo baay'ee yeroo gabaabaa fi of daangeessuu ➟ Wal’aansi irra caalaa kunuunsa deggersaati ➟ Dhangala'aa fi soorata eeggachuu ➟ Ittisa qulqullina, nyaata/bishaan qulqulluu, fi talaallii bakka ibsametti. 🔹 Bulchiinsa dhukkuba tiruu B ➟ Dhukkubni tiruu cimaan B yeroo baayyee hordoffii fi kunuunsa deggersaa barbaada ➟ Dhukkubni tiruu B yeroo dheeraaf yaala farra vaayirasii yeroo dheeraa barbaachisuu danda'a ➟ Hordoffiin yeroo yeroon taasifamuun fe’iinsa vaayirasii, miidhaa kalee, fi carraa kaansarii ni sakatta’a ➟ Talaalliin Hepatitis B infekshinii ittisuuf gargaara. 🔹 Bulchiinsa dhukkuba tiruu C ➟ Callisee yeroo dheeraa turuu danda'a ➟ Kibxatiiwwan farra vaayirasii ammayyaa infekshinii hepatitis C irra caalaan fayyisuu danda'u ➟ Qorannoo fi yaaliin carraa dhukkuba cirrhosis fi kaansarii kalee hir'isa ➟ Yeroo ammaa kana talaalliin dhukkuba tiruu C hin jiru. 🔹 Bulchiinsa nyaataa fi akkaataa jireenyaa ➟ Nyaata salphaa madaalawaa ta'e yoo fedhiin nyaataa gadi bu'e nyaachuu ➟ Dhangala'aa gahaa dhuguu ➟ Alkoolii fi dabalata hin barbaachifne irraa fagaachuu ➟ Ulfaatina qaamaa fayya qabeessa ta'e eeguu, dhukkuba sukkaaraa to'achuu, carraa Tiruu cooma qabu hir'isuu. 🔹 Ittisa ➟ Bishaan dhugaatii qulqulluu fi qulqullina nyaataa sirrii ta'e fayyadamuu ➟ Ilkaan, cirracha, ykn buruushiin ilkaanii waliif qooduun irraa fagaadhaa ➟ Walqunnamtii saalaa nageenya qabu shaakaluu ➟ Talaallii hepatitis A ykn B yeroo gorfamu fudhachuu. 🔹 Waan gochuu hin qabne ➟ Yeroo dhukkuba tiruu alkoolii hin dhuginaa ➟ Qoricha paracetamol ykn baala mukaa gorsa ogeessa fayyaa malee hin fudhatinaa ➟ Dhukkuba garaachaa ykn fincaan dukkanaa'aa ta'e bira hin darbinaa ➟ Infeekshiniin dhukkuba tiruu yoo shakkame ykn mirkanaa'e dhiiga hin arjoomina. 🔹 Yoom doktora ilaalu ➟ Ija keelloo ykn fincaan dukkanaa'aan ni uuma ➟ Dadhabbiin cimaan, garaa kaasaa, garaa kaasaa, ykn dhukkubbiin garaa ni uuma ➟ Inzaayimoonni kalee qorannoo dhiigaa irratti ni ka'u ➟ Dhukkuba tiruu, lilmoo nageenya hin qabne, miidhaan ulee cirrachaa, ykn dhiiga/dhangala’aa qaamaa dhukkuba kanaan qabameef saaxilamuun ni beekama. 🔹 Akeekkachiisa yeroo hatattamaa / rifaralaa ➟ Burjaajii, hirriba dhabuu, ykn amala jijjiiramuu ➟ Dhiiga garaa kaasuu ykn sagaraa gurraacha dabarsuu ➟ Dhiita'uu garaa cimaa ykn dhukkuba garaachaa cimaa ➟ Garaa kaasaa itti fufiinsaan, dhiigni dhangala’uu, fincaan baay’ee gadi bu’uu, ykn mallattoolee dadhabuu kalee cimaa agarsiisuun kunuunsa fayyaa hatattamaa barbaachisa. 🔹 Qabxii Omisha Ol'aanaa ➟ Dhukkuba tiruu jechuun inflammation tiruu jechuudha ➟ Mallattoolee kalaasikii = dhukkuba garaachaa, fincaan dukkanaa’aa, sagaraa diimaa, garaa kaasaa, dadhabbiin, ho’a qaamaa, fi garaa mirgaa gubbaa irratti miira gaarii dhabuu ➟ Dhukkubni tiruu A fi E yeroo baay’ee nyaata/bishaan faalameen daddarbu ➟ Dhukkubni tiruu B, C, fi D yeroo dheeraa turuu fi cirrhosis ykn kaansarii kalee fiduu danda'a ➟ Bulchiinsa = sababa adda baasuu, alkoolii irraa fagaachuu, kunuunsa deggersaa dhukkuba cimaa, farra vaayirasii dhukkuba tiruu vaayirasii yeroo dheeraa filatamaa, ittisa talaallii dhukkuba tiruu A fi B, fi kunuunsa hatattamaa mallattoolee dadhabuu tiruu. Wallaansaaf nu qunnamuuf 0912323251 or 0977057598 Teessoon Dire Dawa Aliyyii Hedduu dubbisuuf telegram http://t.me/kunuz3251 seenaa join godhaa

#Mallattoolee_fi_bulchiinsa_hepatitis: #Hepatitis_jechuun_inflammation_Tiruu_jechuudha. Vaayirasii, alkoolii, dhukkuba kalee coomaa, qoricha, summii, dhukkuba ofirraa ittisuu ykn haala meetaabolii irraa kan dhufu ta’uu danda’a. Dhukkubni tiruu vaayirasii A, B, C, D, fi E sababoota barbaachisoo dha; hepatitis B, C, fi D yeroo dheeraaf kan turuu fi cirrhosis ykn kaansarii kalee fiduu danda’a. 🔹 Amaloota kilinikaa ijoo ➟ Ija ykn gogaan keelloo ➟ Fincaan dukkanaa'aa ➟ Fedhii nyaataa dhabuu fi garaa kaasaa ➟ Ho'i qaamaa, dadhabbiin, garaa namaa rakkisuu, ykn sagaraa diimaan uumamuu danda'a. 🔹 Mallattoolee beekamoo ➟ Dadhabbii fi dhukkubbii qaamaa ➟ Garaa kaasaa ykn garaa kaasaa ➟ Dhukkubbii ykn ulfaatina garaa mirgaa gubbaa ➟ Ququnca'uu, dhukkubbiin lafee, ykn ho'i qaamaa sadarkaa gadi aanaa ta'e uumamuu danda'a. 🔹 Mallattoo dhukkuba garaachaa ➟ Ijaa fi gogaan keelloo ta'uu ➟ Fincaan halluu shaayii dukkanaa'aa ➟ Sagaraa halluu diimaa ykn suphee qabu ➟ Yeroo dhangala’aan garaachaa dhiibbaa irra ga’u qufa’iinsi waliigalaa uumamuu danda’a. 🔹 Gosoota dhukkuba tiruu vaayirasii ➟ Dhukkubni tiruu A fi E yeroo baay’ee karaa nyaata ykn bishaan faalameen babal’ata ➟ Dhukkubni tiruu B karaa dhiigaa, walqunnamtii saalaa, fi haadha irraa gara daa’imaatti daddarbuun kan daddarbudha ➟ Dhukkubni tiruu (Hepatitis C) baayyinaan kan daddarbu dhiiga dhukkuba kanaan qabameen saaxilamuudha ➟ Dhukkubni tiruu D namoota dhukkuba tiruu B qabaman qofa irratti mul'ata. 🔹 Dhukkuba tiruu cimaa ➟ Akka tasaa guddata ➟ Ho'a qaamaa, garaa kaasaa, dhukkuba garaachaa, fi dadhabbiin namatti fiduu danda'a ➟ Dhimmi hedduun kunuunsa deggersa qabuun fooyya'a ➟ Dhukkubni tiruu cimaan (severe acute hepatitis) yeroo muraasaaf kalee akka dadhabu gochuu danda'a. 🔹 Dhukkuba tiruu yeroo dheeraa ➟ Waggootaaf mallattoo dhukkubaa tokko malee qabaachuu danda'a ➟ Callisee kalee miidhuu danda'a ➟ Gara fibrosis, cirrhosis, ykn kaansarii kaleetti guddachuu danda'a ➟ Yeroo baayyee dhukkuba tiruu B, hepatitis C, dhukkuba kalee coomaa, alkoolii, ykn autoimmune hepatitis wajjin wal qabata. 🔹 Sababoota vaayirasii hin taane kan beekaman ➟ Miidhaa kalee alkooliin walqabatee dhufu ➟ Dhukkuba kalee cooma qabu ➟ Miidhaa kalee qorichaan dhufu ➟ Dhukkubni tiruu ofirraa ittisuu (autoimmune hepatitis), summii, fi dhukkuba kalee meetaabolii jedhamus dhukkuba tiruu fiduu danda'a. 🔹 Sababoota qorichaan walqabatan ➟ Paracetamol garmalee baay'achuun miidhaan kalee hamaa geessisuu danda'a ➟ Qorichootni farra baakteeriyaa, qoricha farra TB, qoricha farra dhukkubbii garaachaa, fi dabalata baala mukaa tokko tokko kalee irratti dhiibbaa uumuu danda'u ➟ Alkooliin qoricha summii kalee waliin dhuguun balaa ni dabala ➟ Qorichoota ajajaman gorsa ogeessa fayyaa malee hin dhaabinaa. 🔹 Sababoota balaa ➟ Qoricha nagaa hin qabne ykn fardaa waliif qooduun ➟ Walqunnamtii saalaa of eeggannoo malee ykn hiriyoota walqunnamtii saalaa dachaa ➟ Dhiiga osoo sirnaan hin sakatta'in dabarsuu ➟ Qulqullina gaarii dhabuu, nyaanni/bishaan faalame, alkoolii fayyadamuu, furdina garmalee, dhukkuba sukkaaraa, ykn seenaa maatii balaa dabaluu danda'a. 🔹 Qorannoo ➟ Qorannoon dalagaa kalee inflammation kalee fi dhangala'aa garaachaa ni sakatta'a ➟ Mallattoon vaayirasii dhukkuba tiruu A, B, C, D, ykn E adda baasu ➟ Altiraasaawundiin caasaa kalee fi danqamuu isaa sakatta'uu danda'a ➟ Namoota filatamoo ta’an irratti qorannoo ofirraa ittisuu, gamaaggama qoricha, madaallii fibroosisii, ykn baayoopsii barbaachisuu danda’a. 🔹 Bulchiinsa ijoo ➟ Sababa bu'uuraa yaaluu ➟ Yeroo dhukkuba cimaa boqochuu fi bishaan qaamaa eeguu ➟ Guutummaatti dhugaatii alkoolii irraa fagaachuu ➟ Dhukkuba tiruu yeroo dheeraa, dhukkuba garaachaa cimaa, ykn mallattoolee akeekkachiisa dadhabina kalee agarsiisuuf kunuunsi ispeeshaalistii barbaachisaadha.

➟ Taatee nama gaddisiisu erga mudatee ykn argeen booda guddachuu danda’a ➟ Flashback, abjuu halkanii ykn yaadannoo hin barbaachifne kan miidhaan qaamaa irra gahe ➟ Yaadannoo sagantichaa irraa fagaachuu ➟ Yeroo hunda dammaqinaan, salphaatti rifachuu ykn nageenya dhabuun miira ➟ Miiraan dadhabuu, aaruu, rakkoo hirribaa ykn xiyyeeffannaa irratti rakkachuun uumamuu danda'a ➟ Yaaliin sammuu miidhaan qaamaa irratti xiyyeeffate yaala ijoo yoo ta’u, yeroo barbaachisaa ta’etti qorichi itti fayyadamu 🟣 7. Dhibee Yaaddoo Hawaasaa ykn Social Anxiety Disorder ➟ Sodaa cimaa namoota biroo biratti murtii, qaana’uu ykn madaalamuu hamaa ➟ Yaaddoon yeroo dubbannu, nyaata nyaannu, namoota haaraa waliin wal arguu ykn namoota duratti sirba agarsiisan uumamuu danda'a ➟ Dafqi, raafamuu, diimachuu, garaa kaasaa ykn dha'annaan onnee saffisaan uumamuu danda'a ➟ Namoonni haala hawaasummaa irraa fagaachuu danda'u, kunis mana barumsaa, hojii fi hariiroo irratti dhiibbaa uumuu danda'a ➟ Yaaliin amala hubannoo (cognitive behavioral therapy) fi qorichi yeroo mallattoon dhukkubaa itti fufu ykn cimaa ta’e gargaaruu danda’a 🟣 8. Dhukkuba iskiizoofreeniyaa ➟ Rakkoo sammuu cimaa yaada, hubannoo, miiraa fi amala irratti dhiibbaa uumuu danda'u ➟ Hallucinations, kan akka sagalee warri kaan hin dhageenye dhagahuu ➟ Gowwoomsaa, kan amantaa sobaa cimsee qabame ➟ Dubbii ykn amala gurmaa’insa hin qabne ➟ Kaka’umsi hir’achuun, ibsi miiraa ykn walitti dhufeenyi hawaasummaas uumamuu danda’a ➟ Wal’aansi yeroo baay’ee qoricha farra sammuu deeggarsa xiinsammuu fi hawaasummaa waliin walitti makame kan of keessaa qabudha 🟣 9. Rakkoo Nyaataa ykn Eating Disorder ➟ Rakkoon nyaataa yaada fi amala fayya-dhabeessa nyaata, nyaata, ulfaatina qaamaa ykn fakkii qaamaa wajjin walqabatu of keessatti qabata ➟ Fakkeenyonni dhukkuba anorexia nervosa, bulimia nervosa fi dhibee nyaata baay’ee nyaachuu ni dabalata ➟ Mallattoolee nyaata daangessuu cimaa, nyaata garmalee nyaachuu, ofumaan garaa kaasaa ykn sodaa cimaa ulfaatina qaamaa dabaluu ta’uu danda’a ➟ Rakkoon onnee, lafee, hormoonota, sirna bullaa'insa nyaataa fi soorata waliigalaa irratti dhiibbaa uumuu danda'a ➟ Wal’aansi hordoffii yaalaa, deebisanii dhaabuu soorataa fi yaala sammuu addaa of keessaa qabaachuu danda’a 🟣 Yoom Gargaarsa Ogeessotaa Barbaadan ➟ Mallattoon dhukkuba kanaa torban hedduudhaaf itti fufa ykn jireenya guyyaa guyyaa gidduu seena ➟ Hojii, mana barumsaa, hariiroo ykn of kunuunsuun miidhamaa jira ➟ Hirriba, nyaata, amala ykn namummaa irratti jijjiiramni guddaan ni jira ➟ Namni sun hallucinations, burjaajii cimaa ykn dhugaa wajjin wal tuquu dhabuu ni mudata ➟ Ogeessi fayyaa sammuu mallattoolee dhukkuba kanaa madaaluun yaala barbaachisaa ta’e gorsuu danda’a 🟣 Yeroo Gargaarsi Hatattamaa Barbaachisu ➟ Yaada of ajjeesuu ykn of miidhuu ➟ Doorsisaa miidhaa geessisuu danda'an ➟ Jeequmsa cimaa, burjaajii ykn amala balaa ➟ Fedhii bu'uuraa kunuunsuu dadhabuu ➟ Dhukkubni saayikoosii cimaan ykn mallattoon saffisaan hammaatu madaallii yaalaa hatattamaa barbaachisa Wallaansaaf nu qunnamuuf 0912323251 or 0977057598 Teessoon Dire Dawa Aliyyii Hedduu dubbisuuf telegram http://t.me/kunuz3251 seenaa join godhaa #FOLLOW_SHEER_GOCHUUN_NU_HORDOFAA

#Dhukkuboota_Sammuu_yeroo_Ammaa_Babal’atan #Gosa_Sagal_maqaa_fi_madda_irraa_tahuu_dandeyu Dhukkuboonni sammuu haalawwan fayyaa miira, yaada, amala, hubannoo ykn dandeettii jireenya guyyaa guyyaa keessatti nama tokkoo irratti dhiibbaa geessisani dha. Mallattoon dhukkubaa salphaa hanga cimaa ta’uu kan danda’u yoo ta’u, haalli hedduun yaala fi deeggarsa sirrii ta’een baay’ee fooyya’a. 🟣 1. Dhiphina sammuu ykn Depression ➟ Gadda itti fufiinsa qabu, duwwummaa ykn miira gadi aanaa ➟ Fedhii ykn gammachuu sochiiwwan irratti qaban dhabuu ➟ Dadhabbii, xiyyeeffannaa dhabuu fi jijjiirama hirribaa ➟ Jijjiirama fedhii nyaataa ykn ulfaatina qaamaa ➟ Miira gatii dhabuu, yakka ykn abdii dhabuu ➟ Hoggansi yeroo barbaachisaa ta’etti yaala sammuu, deeggarsa akkaataa jireenyaa fi qoricha farra dhiphina sammuu of keessatti qabachuu danda’a 🟣 2. Dhibee Yaaddoo Waliigalaa ykn Generalized Anxiety Disorder ➟ Garmalee fi to’achuun rakkisaa ta’e haalawwan guyyaa guyyaa irratti yaaddoo qabaachuu ➟ Boqonnaa dhabuu, “qarri irra” ykn yeroo hunda dhiphinni itti dhaga’amuu ➟ Xiyyeeffachuuf rakkachuu ➟ Dhiphina maashaa, mataa dhukkubbii ykn garaa namaa rakkisuu ➟ Rakkoo hirribaa fi dadhabbiin itti fufiinsa qabu ➟ Bulchiinsi yeroo baay’ee wal’aansa amala hubannoo, tooftaalee boqonnaa fi qoricha yeroo barbaachisaa ta’etti of keessatti qabata 🟣 3. Dhibee Naasuu ykn Panic Disorder ➟ Irra deddeebiin rifachuu sodaa cimaa ykn miira namaa hin tolle tasa namatti dhufu ➟ Onnee saffisaan dha'uu, garaan namaa dhiphachuu ykn afuura kutuu ➟ Dafqi, raafamuu, garaa kaasaa ykn garaa kaasaa ➟ Miira to'annaa dhabuu, of wallaaluu ykn du'uu ➟ Namoonni tokko tokko bakka haleellaan kanaan dura raawwatame irraa fagaachuu jalqabu ➟ Yaaliin amala hubannoo (cognitive behavioral therapy) fi qorichi farra dhiphina sammuu tokko tokko yaala bu’a qabeessa 🟣 4. Dhibee Obsessive-Compulsive Disorder (OCD) . ➟ Yaada, fakkii ykn kaka’umsa hin barbaachifne irra deddeebi’ee dhufuu obsessions jedhamu ➟ Amala irra deddeebiin ykn sirna sammuu dirqisiisaa jedhamu ➟ Fakkeenyonni irra deddeebiin sakatta’uu, garmalee qulqulleessuu ykn irra deddeebi’anii lakkaa’uu ni dabalata ➟ Yeroo baay'ee namni sun yaadni ykn amala garmalee akka ta'e hubata malee to'achuun itti ulfaata ➟ Wal’aansi yeroo baay’ee yaala ittisa saaxilamummaa fi deebii fi qoricha farra dhiphina sammuu murtaa’e of keessatti qabata 🟣 5. Dhibee Bipolar Disorder ➟ Jijjiirama miiraa idilee guyyaa guyyaa caalaa yeroo tokko tokko jijjiirama miiraa guddaa fida ➟ Yeroon dhiphina sammuu gadda, anniisaa gadi bu'uu fi fedhii dhabuu fiduu danda'a ➟ Manic episodes miira haala hin baratamneen olka’uu ykn aarii, anniisaa dabaluu fi barbaachisummaa hirribaa hir’isuu fiduu danda’a ➟ Dubbiin ariifataa, yaadni fiigichaa, amala ariifachiisaa ykn murtoon balaa qabu yeroo mania uumamuu danda’a ➟ Wal’aansi yeroo baay’ee qoricha miira namaa tasgabbeessuu, yeroo tokko tokko qoricha farra sammuu, fi yaala sammuu of keessaa qaba 🟣 6. Dhibee Dhiphina Boodaa (PTSD) . Ykn past Traumatic stress disorder

🟣 9. Dhibee Walqunnamtii Saalaa ➟ Dhiibbaan dhiigaa dhangala'aa dhiigaa gara qaama saalaa hir'isuu danda'a ➟ Dhiironni qaama saalaa dhiiraa ka'uu galmaan ga'uu ykn eeguu irratti rakkoon isaan mudachuu danda'a ➟ Dubartoonni fedhiin walqunnamtii saalaa hir'achuu ykn rakkoon walqunnamtii saalaa biroo mudachuu danda'a ➟ Dhiibbaa dhiigaa to'achuun, jijjiiramni jireenya fayya qabeessaa fi wal'aansi haalawwan fayyaa gumaachan gargaaruu danda'a. 🟣 Rakkoolee Kana Akkamitti Ittisuu Dandeenyu ➟ Qoricha dhiibbaa dhiigaa yeroo yeroon akka ajajametti fudhachuu ➟ Soogidda garmalee hir'isuun nyaata onnee fayya qabeessa kuduraalee, fuduraalee fi nyaata guutuun badhaadhe hordofuu ➟ Akka haala fayyaa keessaniitti yeroo hunda sochii qaamaa gochuu ➟ Ulfaatina qaamaa fayya qabeessa ta'e eeggachuu ➟ Tamboo xuuxuu dhiisaa alkoolii daangessuu ➟ Dhukkuba sukkaaraa fi kolestroolii olka'aa to'achuu ➟ Dhiibbaa dhiigaa yeroo yeroon mana keessatti yeroo gorfamu hordofuu ➟ Qoricha dhiibbaa dhiigaa waan sitti dhaga’ameef qofa hin dhaabinaa-dhiibbaan dhiigaa yeroo baay’ee mallattoo tokkollee hin qabu. 🟣 Yoom Gargaarsa Fayyaa Hatattamaa Barbaadan ➟ Dhukkubbiin garaa ykn hafuura kutuu cimaa ➟ Fuulli akka tasaa gadi bu'uu, harki dadhabuu ykn dubbiin rakkachuu ➟ Mataa dhukkubbii cimaa tasa, burjaajii ykn of wallaaluu ➟ Mul'ata tasa dhabuu ykn jijjiirama guddaa ➟ Dhiibbaan dhiigaa baay’ee olka’uun mallattoolee niwurooloojikaalaa, onnee ykn kanneen biroo ciccimoo waliin ta’uun madaallii fayyaa hatattamaa barbaachisa. Amaloota asii olii kana firratti agarraan gara hospitaalaa deemuu qabda Wallaansaaf nu qunnamuuf 0912323251 or 0977057598 Teessoon dire dawa Aliyyii Hedduu dubbisuuf telegram http://t.me/kunuz3251 seenaa join godhaa #FOLLOW_SHEER_GOCHUUN_NU_HORDOFAA

#RAKKOOLEE_DHIIBBAA_DHIIGAATIIN_NAMA_QABDUU_FI_HAALA_FIRRAA_ITTISANIIN 9 Rakkoolee Dhiibbaa Dhiigaa fi Bulchiinsa isaa Dhiibbaan dhiigaa ykn dhiibbaan dhiigaa yeroo baay’ee mallattoo ifa ta’e hin fidu. Waggootaaf to’annaa malee yoo turu, suuta suutaan ujummoo dhiigaa fi qaamolee barbaachisoo kanneen akka onnee, sammuu, tiruu fi ija miidhuu danda’a. 🟣 1. Dhukkuba Onnee ➟ Dhiibbaan dhiigaa ujummoolee dhiigaa onnee dhiheessan miidhuu fi dhiphisuu danda'a ➟ Dhangala'aan dhiigaa hir'achuun yeroo booda dhukkuba onneetti nama geessuu danda'a ➟ Mallattoolee akeekkachiisaa dhiibbaa garaa ykn dhukkubbii, dafqa, garaa kaasaa fi hafuura baafachuu dadhabuu kan dabalatudha ➟ Bulchiinsi dhiibbaa dhiigaa gaarii to'achuu, to'annoo kolestroolii, tamboo xuuxuu dhiisuu fi qoricha onnee ajajame fudhachuu of keessatti qabata ➟ Dhukkubni onnee shakkame yaala hatattamaa barbaachisa. 🟣 2. Dhibee sammuu ➟ Dhiibbaan dhiigaa ujummoolee dhiigaa sammuu dhiheessan miidhuu ykn cufuu danda'a ➟ Yookaan cufamuu irraa kan ka’e ischemic stroke ykn dhiiguu irraa kan ka’e hemorrhagic stroke fiduu danda’a ➟ Mallattoon akeekkachiisaa fuulli akka tasaa gadi bu’uu, harki dadhabuu, dubbiin rakkachuu, mul’ata jijjiiruu ykn madaallii dhabuu kan dabalatudha ➟ Dhiibbaa dhiigaa to'achuun carraa dhiigni sammuu keessatti dhangala'uu haalaan hir'isa ➟ Mallattoon dhiigni sammuu keessatti dhangala'uu (stroke) kunuunsa hatattamaa barbaada. 🟣 3. Dadhabbii onnee ➟ Dhiibbaan dhiigaa onneen dhiiga paampii gochuuf cimee akka hojjetu taasisa ➟ Yeroo booda maashaan onnee furdachuu fi yeroo booda bu'a qabeessa ta'uu dhabuu danda'a ➟ Mallattoon dhukkuba kanaa hafuura baafachuu dadhabuu, dadhabbii fi dhiita'uu miilli ta'uu danda'a ➟ Wal’aansi yeroo baay’ee dhiibbaa dhiigaa to’achuu, soogidda garmalee hir’isuu fi qoricha onnee dadhabuu sirrii ta’e fayyadamuu of keessaa qaba. 🟣 4. Dhukkuba Tiruu Yeroo dheeraa ➟ Dhiibbaan olka’aan ujummoolee dhiigaa xixiqqoo tiruu keessaa dhiiga calalanii hojjetan miidhuu danda’a ➟ Hojiin tiruu suuta suutaan gadi bu'uu danda'a, pirootiiniin gara fincaaniitti dhangala'uu danda'a ➟ Dhukkubni cimaan dhiita'uu, dadhabbii, garaa kaasaa fi jijjiirama fincaan fiduu danda'a ➟ To’annoo dhiibbaa dhiigaa karaalee hojii tiruu eeguuf barbaachisan keessaa isa tokko. 🟣 5. Miidhaa Ijaa – Dhukkuba Retinopathy Dhiibbaa Dhiigaa (Hypertensive Retinopathy). ➟ Dhiibbaan dhiigaa ujummoolee dhiigaa xixiqqoo retina keessa jiran miidhuu danda'a ➟ Miidhaan dafee mallattoo tokkollee fiduu hin danda'u ➟ Dhukkubni cimaan mul'ata jajjaboo ykn mul'ata dhabuu fiduu danda'a ➟ To’annoo dhiibbaa dhiigaa gaarii fi qorannoon ijaa yeroo yeroon akka hin guddanne gargaara. 🟣 6. Aaneeriizimii ➟ Dhiibbaan dhiigaa yeroo dheeraaf olka’uun dallaa ujummoo dhiigaa laaffisuu danda’a ➟ Bakki laafe guddachuu fi aaneeriizimii uumuu danda'a ➟ Aneurysm ciccite ​​dhiigni keessoo ykn dhiigni naannoo sammuu lubbuu namaa balaa irra buusu fiduu danda'a ➟ Dhiibbaa dhiigaa to'achuu fi tamboo xuuxuu irraa fagaachuun balaa kana hir'isuuf gargaara. 🟣 7. Dhukkuba Ujummoolee Dhiigaa (Peripheral Artery Disease). ➟ Dhiibbaan dhiigaa ujummoolee dhiigaa miilaafi miila dhiheessan dhiphachuu fi miidhamuu keessatti gumaacha qaba ➟ Mallattoon dhukkuba kanaa dhukkubbii miila yeroo deemnu, miila qorraa ykn madaa suuta fayyu ta’uu danda’a ➟ Bulchiinsi dhiibbaa dhiigaa fi kolestroolii to’achuu, sochii qaamaa yeroo hunda, tamboo xuuxuu dhiisuu fi qoricha barbaachisaa ta’e of keessatti qabata. 🟣 8. Kufaatii hubannoo & Dhibee yaada namaa hadoochu ➟ Dhiibbaan dhiigaa yeroo dheeraaf ujummoolee dhiigaa xixiqqaa sammuu dhiheessan miidhuu danda'a ➟ Hojiin hubannoo gaarii dhabuu fi carraa dhibee yaada namaa hadoochu dabaluu wajjin wal qabata ➟ Rakkoon yaadachuu, yaaduu fi xiyyeeffannaa kennuu kan dabalatu ta’uu danda’a ➟ Dhiibbaa dhiigaa keessumaa umrii walakkaa irraa eegalee to’achuun fayyaa sammuu fi onnee fi ujummoolee dhiigaa eeguuf qaama barbaachisaa dha.

#MALLATTOO_ATI_MADDA_ISII_AFAAN_WALLAALTEE_DAWAAS_BARBAADDEE_DHABDE_DUBBISII 1...Waa irraanfachuu fi mataan mogga moggaan yero yerotti jijjiiramaa dhukkubuu 2...Amma amma nyaachaa beelaawuu ykn nyaatumaahu jibbuu ykn odoo hin nyaanne garaan akkanumatti guutamee taa'uu 3...Yaada naaf hin milkaawuu qabaachu 4...Sodaa makhriibaa fi ganamaa dhawannaa onneetiin rifachuu 5...Dubbii hundaaf fedhinnaa ykn haajaa dhabuu 6...Dubbiin hundi isa aarsuu odoo hin hubatin 7...Fedhiin if dhabamsiisii itti dhufuu 8...Abdii dhabuu wahuma hundarraa 9...Waan takka irratti qalbeefannaa dhabuu 10...Dhukkubbii ibsachuu hin dandeenye 11...Hedduu humna dhabuu 12...Jaarsa ykn jaartii tahuus wal malee jiraachuu akka hin dandeenye itti fakkaachuu 13...Waan karoorsan galmaan hin geyan 14...Nama fedhan irratti amala badaa fidachuu 15...Nama maal taate isaaniin jedhu hin fedhan 16...Miila ykn harka irratti ulfinni itti dhufuu 17...Dhukkubbii murinsa qaama keessaa fi gubbaatiin dhukkubsachuu Amaloota asii olii keessaa muraasa firatti agarraan sihrii qaama si nyaachu jirtu sitti jiraa firraa hiiki Wallaansaaf nu qunnamuuf 0912323251 or 0977057598 Teessoon dire dawa Aliyyii Hedduu dubbisuuf telegram http://t.me/kunuz3251 seenaa join godhaa #Fayyaa_deyaa_like_sheer_follow_godhaa_nu_hordofaa Bilbilaa dhukkuba keessan adda baafadhaa

#OBBOLEEYTIIN_TEE_YKN_JAARTIIN_TEE_GUYYAA_KEESSAA_AMALOONNI_ASII_GADII_ITTI_DHUFE_HIN SHAKKIN 1...Caraqamuu mirqaana dhabuu 2...Dhiigni heeydii guddachuu fi dhukkubbii wajjiin ykn hafuu 3...Furdinni qaamaa ykn huqqinni itti dhufuu 4...Jaarsa biratti fudhatama dhabuu nama biratti jibbamuu 5...Ajaa afaaniitiifi qaamaa 6...Hirriiba guddachuu ykn halkan dhabuu 7...Dhukkubbii mataa guddaa mogga moggaan 8...Qaamni sosoloquu harkaa fi miilaa 9...Yero yerotti infection tuubboo fincaanii yoo itti dhufe fkn gubuufaa 10...Bifnummaan duraan qabdu irraa bu'uu 11...Kophummaa filachuu 12...Dhokkattee booyuu faa 13...waswaasa asriifi makhriiba faa 14...waa irraanfachuu heddummatte 15...halkan abjuun waan isii dararu yoo arkaa bulte 16...finnissi fuula yoo heddumaacha deemee 17...Dhawannaan onnee dabaluu 18...yeroo deemtu hafuurri itti ciccituu 19...Qaamni saalaa ykn hoffaan yoo iitawee 20...wal qunnamtii booda dhiiga yoo firratti agarte 21...Ajaa qaama saalaa kan namerraa hin deemne Amaloota asii olii kana keessaa muraasa qabaannaan sihrii irraa hiiku qabdan sheekha naannoo keessaniitiin yoo dhabdan Wallaansaaf Nu qunnamuuf 0912323251 or 0977057598 Teessoon dire dawa aliyyii Hedduu dubbisuuf telegram http://t.me/kunuz3251 seenaa join godhaa #Follow_sheer_gochuun_nu_hordofaa nuufiis bilbilaa Fayyaa deyaa