Dr.Heran

Shamara dubrummaa qabdu irraa dhiigni marsaa laguu eessan gara alaatti baha? **** Shamarri dubrummaa qabdu takka dhiigni laguu ishii kan gadi dhangala’u uraawwan uumamaa dubrummaa (hymen) irratti argamuun yoo ta'u, dubrummaan uumamaan guutummaatti seensa qaama saalaa cuftee hin jirtu. Akkuma saayinsiin fayyaa ibsutti, dubrummaan caasaa haphii submukosaalii uraa tokko ykn isaa ol qabdu yoo taatu, dhiigni laguu gadameessa keessaa maddee seensa qaama saalaa keessa dabarsitee uraawwan xixiqqoo dubrummaa irratti uumamaan argaman kanaan salphaatti gara alaatti dhangala’a. Haalli kun dubartiin takka dubrummaa qabaattus qabaachuu baattus dhiigni laguu ishii rakkoo malee akka gadi bahu kan dandeessisuudha. Yoo dhalootaan dubrummaan sun guutummaatti duudaa taatee uumamuun (imperforate hymen) dhiiga laguu yoo ittiste malee, dubrummaan idilee (noormaalli) dhiiga laguu dhangala'uu hin dhoowwitu. Suuraan: Dubrummaa (hymen) caasaa haphii suuraa irratti agartan kana fakkaata. Ulfaadhaa! Fayyaan faaya! ©️ Dr. Hamzaa Jamaal https://t.me/Dr_heeraan_2

Walqunnamtiin saalaa yeroo hunda barbaachisaa miti, garuu hariiroo fayya qabeessaa fi gammachiisaa ta'e keessatti qaama barbaachisaa ta'uu danda'a. 🤗 Hammam barbaachisaa akka ta'e nama dhuunfaa tokko irraa gara isa itti aanutti garaagarummaa qabaachuu danda'a. 🌟 Namoonni tokko tokko hiriyaa gaaʼelaa isaanii wajjin saalqunnamtii raawwachuun baayʼee barbaachisaa akka taʼe itti dhagaʼamuu dandaʼa. 💑 Kaan immoo gosootni walitti dhiyeenyaa fi walitti dhufeenya biroo caalaatti barbaachisaa akka taʼan itti dhagaʼamuu danda'a. ✨ Sababoonni saalqunnamtiin hariiroo keessatti barbaachisaa akka ta'e sitti dhaga'amuu danda'an keessaa muraasni: 🔹 Hiriyaa gaa'elaa keessanitti akka dhihaattan isinitti dhaga'amuu 🔹 Hiriyaa gaaʼelaa keetiif jaalala argisiisuu ❤️ 🔹 Bashannansiisaa fi gammachiisaa ta'ee argachuu 😊 🔹 Fedhii ijoollee horachuu 👶 🔹 Miira ofitti amanamummaa fi sexy ta'e 🔥 🔹 Dhiphina hir'isuu 🧘 Qorannoon akka agarsiisutti yeroo baay'ee walqunnamtii saalaa raawwachuun fayyaa waliigalaa nama tokkoo keessatti gahee qabaachuu danda'a. 🏥 Yeroo baayyee walqunnamtii saalaa raawwachuun jaalala dabalataa wajjin walqabatee jira. 💕 Hiriyoonni gaaʼelaa jaalala baay'ee yommuu argatan carraan walqunnamtii saalaa irra deddeebi'anii raawwachuus ni dabala. 📈 https://t.me/Dr_heeraan_2 📲

Qaama saalaa guddisuuf sababa sirrii hin jiru; guddinni qaama saalaa kan murteessu hidda, hormoonii, fi dhaloota qofadha. Qorichoota sobaa, mala salphaa jedhaman, ykn daldala YouTube fayyadamuun rakkoo fayyaa hamaa fida. Kanaaf, ogeessa fayyaa waliin mari’achuun filannoo sirrii fi nageenyaaf murteessaa dha. Guddinni qaama saalaa nama hunda keessatti garaagarummaa qaba. Hidda fi dhaloota irraa kan dhufu, hormoonii dhiiraa fi dubartii irratti hundaa’a. Yeroo dargagummaa keessatti qaama guddata; erga qaama guutuu ta’ee booda guddinni dabalataa hin jiru. Akkasumas, fayyaa waliigalaa akka dhiibbaa dhiigaa fi sukkaaraa qaama saalaa irratti dhiibbaa qaba. 🚫 Mala Sobaa fi Rakkoo Qorichoota gurguramaa akka Viagra qaama guddisuuf miti; rakkoo kahuu dhabuu qofaaf ogeessa fayyaa ajajeen kennama. Fayyadamuu sirrii malee rakkoo onnee fi dhiibbaa dhiigaa fida. Akkasumas, mala sobaa akka Vaseline waliin qamadii fayyadamuun faayidaa hin qabu; rakkoo gogaa fi infekshinii fida. Garaagarummaan qaama saalaa nama hunda keessatti jira; kunis dhugaa dhalootaa fi fayyaa irraa dhufe. ✅ Furmaata Sirrii Rakkoo kahuu dhabuu, dhukkuba hormoonii, ykn dhiphina qaama saalaa yoo qabaatan, ogeessa fayyaa waliin mari’achuun furmaata sirrii dha. Jireenya fayyaa qabeessa, nyaata sirrii, sochii qaamaa, fi hirriba gahaa qaama saalaa fayyaa qabeessa taasisu. Akkasumas, ofitti amanuu fi wal-qunnamtii jaalalaa sirrii qabaachuun bu’a qabeessa. ⚠️ Yaadannoo Qaama saalaa guddisuuf mala sobaa fayyadamuun rakkoo fayyaa hamaa fida. Garaagarummaan qaama saalaa nama hunda keessatti jira; kunis dhugaa dhalootaa fi fayyaa irraa dhufe. Furmaata sirrii fi nageenyaaf ogeessa fayyaa waliin mari’achuun filannoo murteessaa dha. https://t.me/Dr_heeraan_2

K Eeyyee, daa’imman waggaa 7 gadii guddina isaanii deeggaruuf kunuunsaa fi xiyyeeffannoo addaa barbaadu.  Kunis fedhii bu’uuraa isaanii guutuu, fayyaa hawaasummaa fi miiraa guddisuu, fi guddina hubannoo fi qaamaa karaa taphaafi sochii barumsaa guddisuu dabalata.  Kunuunsi sun maaliif akka taʼee fi maal akka of keessaa qabu kunooti: Barbaachisummaa kunuunsa daa’imman jalqabaa: Guddina Sammuu: Waggoonni torban jalqabaa guddina sammuuf murteessoo yoo ta’an, guddinni fi guddinni ariifataa akkaataa daa’imman itti walqunnaman, walitti dhufeenya qabaniifi baratan irratti dhiibbaa qaba.  Walitti Hidhamiinsaa fi Nageenya Miiraa: Kunuunsitoota wajjin walitti dhufeenyi nageenya qabu guddina miiraa daa’imaatiif bu’uuraa waan ta’eef, dandeettii jireenya isaanii booda hariiroo fayya qabeessa uumuu irratti dhiibbaa qaba.  Bu’uura Barnootaa: Muuxannoo fi walqunnamtiin jalqabaa barumsa gara fuula duraatiif waltajjii kan uumu yoo ta’u, dandeettii hubannoo, hawaasummaa fi miiraa irratti dhiibbaa qaba.  Gama ijoo kunuunsaa: Fedhiiwwan Bu’uuraa: Nyaata gahaa, hirriba, qulqullina, fi kunuunsa fayyaa dabalatee fayyaa qaamaa fi nageenya daa’imaa mirkaneessuu.  Guddina Hawaasummaa fi Miiraa: Hariiroo gaarii guddisuu, ibsa miiraa jajjabeessuun, taphaafi sochiiwwaniin carraa walqunnamtii hawaasummaa kennuu.  Guddina Hubannoo: Tapha, seenaa himuu fi muuxannoo barumsaa bobba’aa ta’een dandeettii yaaduu fi rakkoo furuu daa’imaa kakaasuu.  Guddina Qaamaa: Carraa sochii qaamaa, guddina dandeettii sochii qaamaa waliigalaa, fi amala nyaata fayya qabeessa ta’e kennuu.  Deeggarsa Maatii: Barbaachisummaa hirmaannaa maatii hubachuu fi warri ijoollee isaanii haala bu’a qabeessa ta’een kunuunsuuf qabeenyaafi deeggarsa kennuu.  Fakkeenyota addaa: Taphaafi Walqunnamtii: Hojiiwwan qorannoo, kalaqa, fi guddina afaanii jajjabeessan irratti bobba’uu.  Cimsa Pozaatiivii: Jajjabinaafi faaruu fayyadamuun amala gaarii guddisuu fi ofitti amanamummaa ijaaruu.  Daangaawwan Kaa’uu: Amala sirrii ta’e barsiisuuf ejjennoo ifa ta’ee fi bu’aa walfakkaatu diriirsuu.  Gargaarsa Ogeessaa Barbaaduu: Yeroo barbaachisaa ta’etti qajeelfamaa fi deeggarsa argachuuf ogeessota eegumsa fayyaa ykn ogeeyyii daa’imman jalqabaa waliin mari’achuu.  https://t.me/Dr_heeraan_2

https://t.me/Dr_heeraan_2

👁️ Fayyuummaa Ijaa Keenya Eeguu Ija keenya lubbuu keenyaaf balbala, ifa addunyaa arguu fi jireenya keenya bareechisuu danda’anidha. Kanaafuu, eegumsi isaanii hojii salphaa osoo hin taane, hojii ulfaataa fi murteessaa ta’eedha. Ija keenya eeguuf jalqaba, nyaata qulqulluu fi vitamin A, omega-3, fi antioxidant qaban nyaachuun barbaachisaa dha. Nyaata akka karootii, spinaachii, fi burtukaana nyaachuun ija keenyaaf humna fi ifa dabala. Akkasumas, yeroo hedduu komputara, telefoona, fi televizhinii irratti yeroo dheeraa dabarsuun ija keenya dadhabsiisa. Kanaaf, daqiiqaa 20-20-20 jedhamu hordofuun ni gargaara: daqiiqaa 20-20 booda wanta meetira 20 fagoo jiru ilaaluun ija boqochiisuun barbaachisaa dha. Dabalataan, ifa sirrii fi qilleensa qulqulluu keessa hojjechuun ija keenyaaf bu’a qabeessa. 🕶️ #Ija keenyaaf balaa guddaan ifa aduu cimaa irraa dhufa. Kanaaf, yeroo aduu jala deemnu, gaala ija (sunglass) qulqulluu uffachuun barbaachisaa dha. Kun ija keenya ifa UV irraa eega. Akkasumas, yeroo hojii humna ija barbaadu hojjenne, akkaan ifa cimaa hin ilaalle fi ija keenya hin dadhabsiifne of eegu qabna. #Fayyuummaa ija keenyaaf qajeelfama biraa, qaama keenya guutuu fayyadamuu fi sochii qaamaa gochuu dha. Dhiibbaa dhiigaa sirriitti eegu fi sochii qaamaa gochuun dhiibbaa dhiigaa gara ijaatti ga’u sirriitti eega. Kanaaf, sochii qaamaa yeroo hunda gochuun fayyuummaa ijaaf bu’a qabeessa. Dhumarratti, qorannoo yeroo yerootti ogeessa fayyaa ija bira deemuun murteessaa dha. Rakkoon ija yeroo jalqabaatti hubatame salphaan ni fayya, garuu yeroo dheeraa eeggachuun rakkoo cimaa fida. Kanaaf, qorannoo yeroo yerootti gochuun ija keenya bara baraan eeguuf furmaata guddaadha. 👉 Ija keenya eeguuf nyaata qulqulluu, sochii qaamaa, ifa irraa of eegu, boqonnaa kennuu fi qorannoo ogeessa fayyaa hordofuun murteessaa dha. Ija keenya eegu jechuun jireenya keenya bareechisuu fi ifa addunyaa bara baraan arguu jechuu dha.

Saala daa’ima gadameessa jiruu akkamiin baruun danda’ama? Gaaffii kee ifatti deebisuuf: mallattoo hadhaa irratti muldhatuun saala daa’ima (dhirsa ykn dhalaa) sirriitti ibsu hin danda’u. Saala daa’ima ulfaa keessa jiru beekuun mallattoo haadha irratti hundaa’uun sirrii miti; qorannoo fayyaa fi ultrasound qofa irratti hunda’a. Fakkeenya Mallattoo Haadholiin Yeroo Ulfaa Itti Fayyadaman Dubartoonni ulfaa yeroo baayyee mallattoo garaagaraa irratti hunda’uun daa’ima isaanii dhirsa moo dhalaa ta’uu yaadu. Kun garuu qorannoo sayiinsii irratti hin hundaa’u. Fakkeenya mallattoo dubartoonni yaadan keessaa: - Hamma hadhaa fi jijjiirama qaamaa: Namni tokko yoo hadhaa cimaa qabaate dhalaa ta’a jedhan; yoo hadhaa salphaa ta’e dhirsa ta’a jedhan. - Ulfaa qaama irratti muldhatu: Yoo garaa bal’inaan ol ka’e dhalaa, yoo garaa duraan qofa ol ka’e dhirsa ta’a jedhanii amanani. - Fakkii fi halluu fuulaa: Yoo fuulli jijjiirame, halluun diimaa ta’e dhalaa; yoo fuulli tasgabbaa’e dhirsa ta’a jedhan. - Hamma nyaata hawwii: Yoo mi’aawaa hawwite dhalaa, yoo soogidda ykn nyaata qabbanaa hawwite dhirsa ta’a jedhan. Dhugaa Qorannoo Fayyaa - Mallattoo kana hundi sirrii miti. Qorannoowwan fayyaa agarsiisan mallattoo haadha irratti hunda’uun saala daa’ima beekuun beekumsa sirrii hin kennu. - Ultrasound (qorannoo gadameessa keessaa ilaalu) qofa saala daa’ima ifatti agarsiisa. - Yeroo baayyee saala daa’ima baatii 18–22 irratti ultrasoundiin beekama. - Mallattoo haadha irratti hunda’uun yaaduun aadaa fi amantii hawaasaa qofa, qorannoo fayyaa miti. ✅ Xumura Kanaaf, dubartiin ulfoftuu mallattoo qaama ishee irratti muldhatuun saala daa’ima dhirsa moo dhalaa ta’uu sirriitti hin beekuu. Ultrasound qofa saala daa’ima sirriitti agarsiisa. Mallattoo haadha irratti muldhatuun garuu yaada hawaasaa qofa, sirrii miti. https://t.me/Dr_heeraan_2

Dhukkubni onnee (heart disease) mallattoo adda addaa qaba, akkasumas ofirraa ittisuuf mala jireenya fayyaa-qabeessa geggeessuun murteessaadha. ⚠️ Mallattoo Dhukkuba Onnee - Dhiphina garaa yeroo hafuura baaftan ykn boqottan. - Hafuura dhabu yeroo sochii xiqqoo gootan. - Hafuura ariitiin baafachuu fi dadhabbii saffisaa. - Harka fi miilla gogaa ykn diimaa ta’uu (circulation dadhabuu). - Dadhabbii saffisaa fi humna qaamaa hir’achuu. - Hafuura hamaa fi dhiphina qaamaa guutuu. Mala Ittisa Dhukkuba Onnee - Nyaata madaalawaa: kuduraa, muduraa, midhaan, fi nyaata dufaa xiqqeessuu. - Sochii qaamaa yeroo hunda: deemuu, tapha salphaa, hojiilee manaa. - Dhiibbaa dhiigaa to’achuu: dhiibbaa dhiigaa yeroo yerootti ilaaluun. - Sukkaaraa fi dhibaayyuu xiqqeessuu: sukkaaraa, alkoolii, fi dhibaayyuu baay’ee irraa of qusachuu. - Qorannoo fayyaa yeroo yerootti: hospitaala deemuun onnee fi qaama biraa ilaaluun. - Qabiyyee sammuu to’achuu: yaaddoo fi gaddaa hir’isuun, boqonnaa argachuun fayyaa onnee ni cimsu. Xumura Dhukkubni onnee addunyaa irratti sababa lubbuu galaafatu keessaa isa guddaadha. Mallattoon isaa yeroo jalqabaatti beekamuu fi ofirraa ittisuun jireenya dheeraa fi fayyaa-qabeessa namaaf kenna. Kanaaf, of-eeggannoo jireenya fayyaa-qabeessa geggeessuun murteessaadha. https://t.me/Dr_heeraan_2

4. Gogaa keenya bareedduu fi fayya qabeessa taasisa.  Bishaan summii dhiiga keenya keessa jiru qulqulleessuun gogaan keenya qulqulluu, sirriifi akka ibsu taasisa. 5. Sirni Limfii keenya madaalawaa nu eega.  Wantoonni kunniin hojii guyyaa guyyaa keenya sirnaan raawwachuu, dhangala'aa qaama keenyaa madaaluu fi infekshinii ofirraa ittisuuf nu gargaaru. ✔ Wal'aansa bishaan fayyadamuun raawwatamu Yeroo ammaa kana gochi haaraan Jaappaan irraa dhufe tokko jira.  Jaappaanonni osoo nyaatan shaayii ho'aa dhugu.  Kun yaala miidhaa cinaa hin qabneedha.  Wal’aansi kun ganama irraa kaasee sa’aatii murtaa’e tokkotti bishaan dhuguu dabalata.  Wal’aansi kun yeroo baay’ee fincaan ni baata.  Waldaa Hakiimota Jaappaaniin dandeettiin dhukkuba hedduu fayyisuu 100% dha.  Ta'uun isaa mirkanaa'eera. Dhukkuboota kanneen keessaa dhukkubbii mataa, dhukkubbii qaama waliigalaa, dhukkubbii onnee, dhukkuba arthritis, dha’annaa onnee saffisaa, asmii, TB, dhiphina, dhukkuba tiruu fi fincaanii, garaa kaasaa, garaacha, garaacha, garaan goguu, dhukkuba ijaa hunda, rakkoo kaansarii fi laguu, dhibee gurraa, hidhii fi qoonqoo. ✔bishaan qabbanaawaa dhuguu Osoo nyaata nyaannu bishaan qabbanaawaa dhuguun miidhaa mataa isaa qaba.  Zayitiin nyaata nyaannu keessa jiru akka furdatu taasisa.  Kana jechuun sirna bullaa'insa nyaataa saffisiisuun alatti asiidota bullaa'insa nyaataa waliin waldhabdee uuma.  Garaan keenya nyaata dafee xuuxee gara coomaatti jijjiira.  Kanaaf nyaata erga nyaatanii booda bishaan ho’aa ykn soorata xiqqoo fayyadamuu. ✔ Wal'aansi akkamitti hojiirra oola (mala wal'aansaa) . 1. Ganama ilkaan keessan buruushiin dhiqachuu dura bishaan koochoo afur (4) koochoo 160 ml of keessaa qabu keessatti dhuguu. 2. Ilkaan buruushiin ykn buruushiin dhiqachuu malee daqiiqaa 45f nyaata ykn bishaan tokkollee hin fudhatinaa. 3. Daqiiqaa 45 booda nyaata nyaachuu ykn bishaan dhuguu ni dandeessa. 4. Ciree, laaqana ykn irbaata erga nyaattanii booda sa'aatii lama (2)f nyaata ykn bishaan gosa kamiyyuu hin fudhatinaa. 5. Maanguddoonni fi dhukkubsattoonni bishaan xiqqoo irraa eegalanii bishaan koochoo 4 akka gahan ni gorfama. 6. Wal’aansi kun namoota dhukkubsatan ykn dhukkubsatan fayyisuu danda’a. ✔ Tarree armaan gadii kun akka dhukkuba keetiin wal'aansa fudhachuuf guyyaa meeqa akka qabdu agarsiisa. 1. Dhiibbaa dhiigaaf guyyaa 30 2. Dhukkubbii garaachaaf guyyaa kudhan (10). 3. Dhukkuba sukkaaraaf guyyaa 30. 4. Garaa goguuf guyyaa kudhan (10). 5. TBf guyyaa 90 dha. https://t.me/Dr_heeraan_2

Alaarjii funyaanii fi mallattoolee isaa.. Dhukkubni Alaarjii funyaanii Mallattoon isaa dhukkuba qorraa utaalloo barame waliin wal fakkaata garuu yeroo dheeraaf itti fufee nama rakkisa. Mallattoowwan dhukkuba kanaa: Yeroo qorraa fi waan foolii Ajaa'u yokan urgooftuu cimaa qabu nama mudate, haxxiffannaa itti fufiinsa qabu irra deddeebiin mul'achuu fi Furrii yokan dhangala'aa wal harkisu dhangala’uu fi Ijji hooksisuu fi diimachuu, Imimmaan ijaa namatti baayyachuu akkasumas Funyaan cufamu, Gurra, funyaanii fi qoonqoo nama hooksisuu. Haalluun gogaa naannoo ijaa fi funyaanii dhiita'uu fi jijjiiramuu yokan diimachuu yokan gurraacha ta'uu fi kkf mallattoo walii galaati. Alaarjii funyaanii yokan Dhukkubni Alarjii Rhinitis jedhamu Innis haala yeroo dheeraa ittisa qaamaa gidduu galeessa godhate yoo ta’u, sirni ittisa qaamaa wantoota uumamaa naannoo keessatti argaman, kanneen yeroo baay’ee namoota irratti miidhaa hin qabne, kanneen akka awwaara yokan dhukkee, biqiltootaa fi kkf foolii urgaa qabuu fikk irratti garmalee deebii kennuu jechuudha. Deebiin kunis mallattoolee namatti hin tolle kanneen akka funyaan dhiita’uu, furriin dhangala’uu, haxxiffannaa, funyaanii fi ijaa fi naannoo isaa hooksisuu kan fidan yoo ta’u, yoo yeroon hin yaalamne gara asmii alarjii ykn saayinasiitti guddachuu danda’udha. Alaarjiin funyaanii Dhukkuba idilee qofa osoo hin taane, rakkoo ittisa qaamaa walxaxaa ta’ee fi yeroo dheeraaf hojii sirna hargansuu irratti dhiibbaa kan geessisu yoo ta’u, haala hojii fi Miira qaama funyaanii fi ujummoo qilleensaa jijjiiruun kan funyaanii fi naannoo ijaa, akkasumas hojii sombaa irratti miidhaa yeroo gabaabaa fi dhaabbataa geessisuu danda'u dha. Yeroo hedduu Alaarjii fi saaynasiin funyaanii foolii, qorraa fi kkf waan alaa gara qaamaatti seenu kamiifuu akka miira qabaatu fi dallanuu deebii garmalee kennu taasisaa. Ujummoon qilleensaa garmalee deebii kennuu jechuun wantoonni foolii ulfaataa fi kan akka urgooftuu fi qilleensa qorraa fi wanti Ajaa'uu fikkf karaa funyaaniin Alarraa gara qaamaatti Yeroo seenanu qaamni dallanuu fi deebii kennuun maashaan lallaafaan funyaanii fi ujummoo qilleensaa akka dallanuu fi hooksisu, bokokuu fi dhiphatu taasisa, Kunis haafuura baafachuu irratti dhiibbaa Geessisa. Maashaan lallaafaan dhiphachuun qilleensi gahaan gara sombaatti akka hin qaqqabne waan godhuuf hafuura kutuu xiqqoo fi qufaaf nama saaxila. Alaarjii funyaanii yokan Saaynasiin Mallattoon dhukkuba qorraa utaalloo barame waliin wal fakkaachuu danda'a garuu yeroo dheeraaf itti fufa. Mallattoowwan dhukkuba kanaa Yeroo qorraa Keessattuu ganama haxxiffannaa itti fufiinsa qabu irra deddeebiin mul'achuu fi Furrii yokan dhangala'aa wal harkisu dhangala’uu fi Ijji hooksisuu fi diimachuu, Imimmaan baayyatu akkasumas Funyaan cufamu, Gurra, funyaanii fi qoonqoo nama dhiita’uu, hooksisuu yokan dhukkubuu fi kkf mallattoo isaanii walii galaati. Karaa yaala mmayyaa qorannoo saaynsii irratti hundaayuun yoo ilaallee; dhukkubni Alaarjii funyaanii "Allergic Rhinitis" yeroo dheeraa yokan chronic ta'e yaaluun ulfaataa dha! Dhukkuboonni hedduu kan nama rakkisan yoo ta'u tooftaa yaalaa ammayyaa kamiinuu akka guutumaan guutuutti fayyan gochuun baay’ee ulfaataadha! Kunis karaa Qorannoo saayinsii mirkaneeffameera. Garuu karaa yaala Aadaa wantoonni ji'oota hedduu dhibee kana irraa boqonnaa namaaf kennanu jiru! Akkasumas tooftaan ittiin dhibee kana irraa bilisa ta'uun danda'amus jiraa. Maaltu dhibee kana namarraa dhaabuu yokan boqonnaa namaaf kennuu danda'a kan jedhu guyyaa muraasa booda isiniif maxxansina FB Mana Qoricha aadaa Oromiyaa irratti nu Eegaa... Faayidaa fayyaa bishaan garaa duwwaa dhuguun! **** 1. Bishaan garaa duwwaa dhuguun garaacha keenya qulqulleessuu fi soorata qaama keenyaaf faayidaa qaban salphaatti xuuxuuf gargaara. 2. Seelii dhiigaa fi maashaa haaraa akka uumamu ni taasisa. 3. Ulfaatina qaamaa hir'isuun baay'ee barbaachisaadha.  Ganama bishaan qabbanaawaa dhuguun meetaabolii ni saffisiisa.

Faayidaa fayyaa bishaan garaa duwwaa dhuguun! ******** 1. Bishaan garaa duwwaa dhuguun garaacha keenya qulqulleessuu fi soorata qaama keenyaaf faayidaa qaban salphaatti xuuxuuf gargaara. 2. Seelii dhiigaa fi maashaa haaraa akka uumamu ni taasisa. 3. Ulfaatina qaamaa hir'isuun baay'ee barbaachisaadha. Ganama bishaan qabbanaawaa dhuguun meetaabolii ni saffisiisa. 4. Gogaa keenya bareedduu fi fayya qabeessa taasisa. Bishaan summii dhiiga keenya keessa jiru qulqulleessuun gogaan keenya qulqulluu, sirriifi akka ibsu taasisa. 5. Sirni Limfii keenya madaalawaa nu eega. Wantoonni kunniin hojii guyyaa guyyaa keenya sirnaan raawwachuu, dhangala'aa qaama keenyaa madaaluu fi infekshinii ofirraa ittisuuf nu gargaaru. ✔ Wal'aansa bishaan fayyadamuun raawwatamu Yeroo ammaa kana gochi haaraan Jaappaan irraa dhufe tokko jira. Jaappaanonni osoo nyaatan shaayii ho'aa dhugu. Kun yaala miidhaa cinaa hin qabneedha. Wal’aansi kun ganama irraa kaasee sa’aatii murtaa’e tokkotti bishaan dhuguu dabalata. Wal’aansi kun yeroo baay’ee fincaan ni baata. Waldaa Hakiimota Jaappaaniin dandeettiin dhukkuba hedduu fayyisuu 100% dha. Ta'uun isaa mirkanaa'eera. Dhukkuboota kanneen keessaa dhukkubbii mataa, dhukkubbii qaama waliigalaa, dhukkubbii onnee, dhukkuba arthritis, dha’annaa onnee saffisaa, asmii, TB, dhiphina, dhukkuba tiruu fi fincaanii, garaa kaasaa, garaacha, garaacha, garaan goguu, dhukkuba ijaa hunda, rakkoo kaansarii fi laguu, dhibee gurraa, hidhii fi qoonqoo. ✔bishaan qabbanaawaa dhuguu Osoo nyaata nyaannu bishaan qabbanaawaa dhuguun miidhaa mataa isaa qaba. Zayitiin nyaata nyaannu keessa jiru akka furdatu taasisa. Kana jechuun sirna bullaa'insa nyaataa saffisiisuun alatti asiidota bullaa'insa nyaataa waliin waldhabdee uuma. Garaan keenya nyaata dafee xuuxee gara coomaatti jijjiira. Kanaaf nyaata erga nyaatanii booda bishaan ho’aa ykn soorata xiqqoo fayyadamuu. ✔ Wal'aansi akkamitti hojiirra oola (mala wal'aansaa) . 1. Ganama ilkaan keessan buruushiin dhiqachuu dura bishaan koochoo afur (4) koochoo 160 ml of keessaa qabu keessatti dhuguu. 2. Ilkaan buruushiin ykn buruushiin dhiqachuu malee daqiiqaa 45f nyaata ykn bishaan tokkollee hin fudhatinaa. 3. Daqiiqaa 45 booda nyaata nyaachuu ykn bishaan dhuguu ni dandeessa. 4. Ciree, laaqana ykn irbaata erga nyaattanii booda sa'aatii lama (2)f nyaata ykn bishaan gosa kamiyyuu hin fudhatinaa. 5. Maanguddoonni fi dhukkubsattoonni bishaan xiqqoo irraa eegalanii bishaan koochoo 4 akka gahan ni gorfama. 6. Wal’aansi kun namoota dhukkubsatan ykn dhukkubsatan fayyisuu danda’a. ✔ Tarree armaan gadii kun akka dhukkuba keetiin wal'aansa fudhachuuf guyyaa meeqa akka qabdu agarsiisa. 1. Dhiibbaa dhiigaaf guyyaa 30 2. Dhukkubbii garaachaaf guyyaa kudhan (10). 3. Dhukkuba sukkaaraaf guyyaa 30. 4. Garaa goguuf guyyaa kudhan (10). 5. TBf guyyaa 90 dha. https://t.me/Dr_heeraan_2

====Gaaffii namoota baay'ee======== Dubartiin tokko erga deessee/dhaltee(akka loqoda harargeetti) yeroo hangamii booda wal-qunnamtii saalaa jalqabuu qabdi? Deebii: akkuma beekamu dubartiin tokko yeroo ulfaa hormooniin qaama ishee keessa jiru waan jeeqamuuf erga deessee booda Sirni qaamaashee bakkatti deebi'uuf torbanoota muraasa fudhata. Erga deessee booda akkasumas sababa jijjiiramuu hormoonii irraan kan ka'e Miira dadhabbii,jijjiirama amalaa, dhukkubbii naannoo qaama saalaa, goguu/jiidhuu dhabuu naannoo qaama saalaa fi hir'achuu fedhii wal-qunnamtii saalaa ishee quunnama. Kanaaf wanti kana jedhamee murtaa'e jiraatuu baatus ogeessoonni fayyaa baay'ee kan beeksisan torban 4-6 booda wal qunnamtii saalaa jalqabuu dandeessi jedhu. Garuu naannoon qaama saalaa dhalaa yeroo da'umsa yoo cite miirri dhukkubbii fi dhiiguu waan jiruuf yeroo kana caalaa turuun ykn hanga fayyutti eeguun gaariidha. Akkasumas dubartiin tokko psychologically (xiinsammuun) wal qunnamtii saalaaf qophaa'uu qabdi. Kanaaf abbootin manaa akkasitti hubadhaa. Fayyaa hin dhabinaa https://t.me/Dr_heeraan_2

Fayyummaa KALEE keenyaaf: ********** 1. Bishaan fi dhangala'aa biroo sirriitti dhuguu (haga dheeboonnutti eeguu dhiisuudhaan akkasumaan dhuguu) 2. Qorichoota dhukkubbii ittisan (pain killers) ajaja ogeessaa malee akkasumaan baay'isanii fudhachuu dhiisuu. 3. Ashaboo baay'isanii nyaachuu irraa of qusachuu (keessumaa namoonni dhiibbaa dhiigaa, dhukkuba onnee fi kkf qaban). 4. Infekshinoota xixiqqoo akka infeekshinii ujummoo fincaanii (UTI) tuffachuu dhiisanii yaalamuu. 5. Dhukkuboota biroo kan yoo hin yaalamne dhibee kalee namatti fidan akka dhukkuba sukkaaraa fi dhiibbaa dhiigaa sirriitti hordofanii yaalamuu. 6. Alkoolii dhuguu dhiisuu, yoo kan dhugan ta'e ammoo baay'isanii dhuguu dhiisuu. 7. Tamboo fi naannoo namoota tamboo xuuxaanii irraa fagaachuu. 8. Hirriba ga'aa fi qulqullina qabu rafuu. ********** Fayyaan Faaya, Fayyaa hin dhabinaa! https://t.me/Dr_heeraan_2

Boo'icha garmalee Daa'imaa hir'isuunf ******* Boo'icha garmalee Daa'imaa(infantile colic) jechuuf daa'imni umurin isaa ji'a 3 gad ta'e fayyaa qabeessa ta'e dhibee isa boossisu kan biroo kan hin qabne, sa'aa 3 olif guyyatti,torbanitti guyyaa sadii olif yoo ni boo'a ta'e boo'icha gar malee da'imman reefu dhalatanii (infantile Colic) jechuu dandeenya. Akkamitti hir'isuu dandeenya? 1.yeroo ulfaa ✓haati nyaata madaalawwaa fi fayyaa qabeessa argachuu qabdi ✓Alcholii dhuguu fii timboo haarsuu dhiisuu ✓Waantoota dhiphinaan fi sodaa itti fidan irraa fagaachuu qabdi ✓walumaa galatti haati ulfaa tokko kunuunfamuu qabdi 2.haala soorataa daa'imaa ✓amma barbaachisuu ol Akka sooratan gochuu dhiisu(avoiding over feeding) ✓Amma barbaachisuu fi yeroo isaan barbaachisuu kennuufiin gaariidha ✓Daa'imni suuta akka sooratan gochuu,hanga xiqqaa dafee dafee akka argatu gochuu takkaatti itti baay'isuu dhiisuu,Hootu/xuuxxoo kan fayyadaman yoo ta'e huraa isaa dhiphisuun suuta akka darbuuf gochuu ✓Daa'imman yommuu sooratan ykn erga sooratanii qilleessi tarii sorata waliin liqifame ba'uu Akka danda'utti deeffachiisuu qabna. ✓yommuu sooratan xiqqoo akka ol jedhan gochuu, guutummaatti osoo hin taane xiqqoo akka ol qabuu gochuu ✓Harmi haadha Aannan armaa baay'ee kan qabuu fi humnaan kan darbatamu yoo ta'e osoo hin hoosisin xiqqooshe irra erga elminee hoosisuu 3.Daa'ima keenyatti Akka itti tolu gochuu ✓Bishaan xiqqoo ho'isnee qaama dhiquu ✓uffata lallafaa,itti ho'uu danda'u sirriitti itti uwwisuu ✓Haati yommuu da'mashee battu ykn yommu raffiftu qaamni ishee(googan ishee) fi mucaa wal tuquu qaba,kun fayidaa baay'ee qaba ✓sagalee lallafaa,muuziqeessuun taphachiisuu,sagalee keenya gadi qabnee ishuruuruu...jechaaa akka isaanitti tolu gochuu ✓Yommuu isaan boo'an maalif akka boo'aan beekuun dafnee deebii laachuu ✓Yeroo dhaabbataa isaan itti rafan ,yeroo isaan itti sooratan (Aannan arma haadha ykn kan biraa) fi taphatan dhaabbataa gochuu fi gaariidha https://t.me/Dr_heeraan_2

Of egannoo qaama saalaaf Yeroo Walqunnamtii Saalaa Qaama Saalaa Harkaan Tuttuuyxanii Odoo Hin Dhiqanne Hin Dhiisinaa! ************ Yeroo walqunnamtii saalaa harka keessan naannoo qaama saalatin erga tuttuuyxan booda sirriitti saamunaan dhiqachuu qabdu. Kunis Baakteriyaan qaamaa saalaa irraa gara haarka keessanii dabre rakkoo fayyaa biraatif akka isin hin saaxilleef isin gaargaara. Hubadhaa: Qaama Saalaa Keessanis ta'ee kan haadha manaa ykn abbaan manaa walqunnamtii saalaatiifis ta'ee haajaa biraatif harka mirgaatin xuxxuquun gonkumaa sirrii miti. Baakteeriyaan garagaraa lakkoofsan hedduutu naannoo qaama saalaa irratti argama. Baakteeriyaan muraasni rakkoo fayyaaf nama saaxiluu waan danda'uuf harka bitaa fayyadamuu qabdu. https://t.me/Dr_heeraan_2

Fayidaa sukkuummii(massage) =============================== 1. Dhiigni qaama keenya keessaa sirriitti akka yaa'u godha. (Dhiigni akka hin gantarre/ititne godha.) 2. Miira dhukkubbiifi dadhabbii ni hir'isa. 3. Maashaan keenya akka si'aa'inaan hojjetu godha. 4. Dhiphina hir'isa. 5. Mataa dhukkubbii hir'isa. 6. Hirriba gahaa akka rafnu nu godha. 7. Dooppaminii sammuu keenya keessaa baay'inaan dabaluudhaan gammachuu dheeraafi miira mukuu keessaa akka baanuu akkasumaas guyyaa guutuu fuulaa ifaa akka qabaannu nu godha. Fayyaa hin dhabinaa! https://t.me/Dr_heeraan_2

Sababoota Namni Wal Qunnamtii Booda Gammaduu - Hormoonii “oxytocin” fi “dopamine”: Wal qunnamtii booda qaama keessatti ni baay’ata, gammachuu fi tasgabbii uuma. - Hidhata jajjabeessu: Namni wal jaallatan walitti dhiyaachuu fi walitti dhiyoo ta’uu ni dhaga’u. - Jireenya tasgabbaa’u: Dhiphuu fi yaaddoo xiqqeessuuf gargaara. Sababoota Namni Wal Qunnamtii Booda Gaddaa Dhaga’u - Yaada dhuunfaa: Namni tokko wal qunnamtii booda of qeequu, yookaan “akkaan gochuu hin qabne” jedhee yaaduu danda’a. - Hormoonii jijjiirama: Namoota muraasa keessatti wal qunnamtii booda garaa gaddaa ykn dhiphuu dhaga’uun ni mul’ata. - Haala wal qunnamtii: Yoo wal qunnamtiin fedhii guutuu hin qabne, ykn rakkoo amantaa, sodaa, yookaan miidhaa waliin dhufe, gammachuu osoo hin taane gaddaa ni fida. - Walitti dhufeenya: Yoo wal qunnamtiin jaalala dhugaa fi amanamummaa irratti hundaaye ta’e, gammachuu ni fida; yoo ammoo walitti dhufeenya hin tasgabbaa’in ta’e, gaddaa ni fida. Hubachiisa Namni tokko gammachuu ni argata, kan biraa ammoo gaddaa ni dhaga’a. Kun hundi garaagarummaa qaama, sammuu fi haala walitti dhufeenya irratti hundaa’a. 👉 Ati maal barbaadda? Ani siif fakkeenya Oromo fable ykn mammaaksa ittiin ibsuun ni danda’a, akka ergaa Facebook irratti maxxansuuf. Fakkeenyaaf: > “Wal qunnamtiin gammachuu fida yoo jaalala dhugaa waliin ta’e; yoo soba waliin ta’e immoo gaddaa fida.” https://t.me/Dr_heeraan_2