Oromoo Inspire ™⚝

Guyyaa guyyaadhaan, wanti ati filattu, wanti ati yaadduu fi wanti ati hojjettu eenyu akka ati taatu murteessu! @Oromoo_inspire

Akkaataa sammuudhaan cimaa ta’uu dandeenyu: • Yeroo kophaa hin sodaatin. • Waan darbe irratti hin xiyyeeffatin. • Addunyaan liqii sitti hin dhaga'amin. • Bu'aa hatattamaa hin eegin! • Balaa shallagame fudhachuu hin sodaatin! • Kufaatii jalqabaa booda abdii hin kutatin. • Itti gaafatamummaa irraa hin saalfatin. • Nama hunda gammachiisuuf hin yaadda'in! • Milkaa'ina namoota birootti hin aarin! • Namoonni kaan miira kee irratti dhiibbaa akka geessisan hin godhin! • Yeroo ofiitti gaddaan hin gubin! • Wantoota to'achuu hin dandeenye irratti humna hin qisaasessin! @Oromoo_inspire

Baga ayyaana Iid Al-Adha/Arafaa bara 1447ffaan nu ga'e!! Iid Mubaarak 🎉🕌 እንኳን ለ1447ኛው የኢድ አል-አድሐ/አረፋ በዓል አደረሰን! 🌙🐑 ኢድ ሙባረክ ✨ Hordoftoonni Amantaa Islaamaa hundi baga geessan! Kan jaalalaa kan gammachuu Isiniif haa ta'u! Iid Mubaarak!❤️ @Oromoo_inspire

𝗝𝗶𝗿𝗲𝗲𝗻𝘆𝗮,... 𝗠𝘂𝗿𝘁𝗼𝗼𝗻 𝗴𝗮𝗮𝗿𝗶𝗶𝗻 𝗺𝘂𝘂𝘅𝗮𝗻𝗻𝗼𝗼 𝗶𝗿𝗿𝗮𝗮 𝗸𝗮𝗻 𝗱𝗵𝘂𝗳𝘂 𝘆𝗼𝗼 𝘁𝗮’𝘂, 𝗺𝘂𝘂𝘅𝗮𝗻𝗻𝗼𝗼𝗻 𝗴𝗮𝗿𝘂𝘂 𝗺𝘂𝗿𝘁𝗼𝗼 𝗯𝗮𝗱𝗮𝗮 𝗶𝗿𝗿𝗮𝗮 𝗮𝗿𝗴𝗮𝗺𝗮. 𝗝𝗶𝗿𝗲𝗲𝗻𝘆𝗶 𝗸𝗮𝗻𝗮𝗱𝗵𝗮,.... 𝗞𝗮𝗻𝗮𝗮𝗳, 𝗱𝗼𝗴𝗼𝗴𝗴𝗼𝗿𝗮 𝗸𝗮𝗺𝗶𝗶𝗻𝘂𝘂 𝗵𝗶𝗻 𝘀𝗼𝗱𝗮𝗮𝘁𝗶𝗻! 𝗙𝘂𝘂𝗹𝗱𝘂𝗿𝗮𝘁𝘁𝗶 𝗱𝗲𝗲𝗺𝗶 𝗶𝘀𝗮𝗮𝗻 𝗶𝗿𝗿𝗮𝗮 𝗯𝗮𝗿𝗮𝗱𝗵𝘂! ✅Yeroo sammuun kee dadhabu Haalli rakkoodha. ✅Yeroo sammuun kee madaalawaa ta’u haalli qormaata. ✅Garuu yeroo sammuun kee jabaatu Haalli carraa ta'a! @Oromoo_inspire

Nam-cimaa taatee guddachuu yoo barbaadde... Ganama sa’aatii 1 dura ka’i! Diraamaa kamiyyuu hin Ergama keef iddoo kenni! Namni biraa dhiibbaa sirratti hin godhin! Garaa laafina tokko malee daangaa irratti daangaa kaa'adhu! Soba dhiisi! Waan gadhee dhiisi Kana booda hin jedhin! Amanamaa ta'i! cimaa ta’i! Oduu dhiisi! Yeroo kee kophaa dabarsi! Share @Oromoo_inspire

(Maayiles Munroo) Munroon mul’ata qabaachuun akkamitti kaayyoo, kallattii fi kaka’umsa akka kennu akkasumas murtoo fi gocha nama tokkoo akka bocu qorate.  1) Mul'ata jechuun dandeettii waan ammatti hin jirre arguuti. Kana jechuun haala amma keessa jirruun daangeffamuu hin qabnu jechuudha. Yeroo hundaa gara fuulduraa ilaaluu fi waan danda'amu tilmaamuu qabna. 2) Mul'anni furtuu milkaa'inaati.  Jireenya keenya keessatti mul’ata dhabnaan kaayyoo malee burjaaja’uu yoo ta'e malee dandeettii keenya guutuu bira gonkumaa hin geenyu. Garuu mul’ataan galma kaa’uu akkasumas galma ga’uuf karoora baasuu dandeenya. 3) Mul'anni ni daddarba. Yeroo mul’ata qabaannu, namoonni biroo mul’ata mataa isaanii akka qabaatan kakaasa. Kunis dambalii addunyaa jijjiiruu danda'u uumuu danda'a.   4) Mul'anni humna qaba. Addunyaa jijjiiruu danda'a. Mee mul'ata Maartiin Luuter Kiingi Juuniyeerii fi Mahaatmaa Gaandii yaadi. Mul’anni isaan addunyaa haqa qabeessaa fi walqixa ta’e arguuf qaban namoota miliyoonaan lakkaa’aman kakaasuun jijjiirama dhugaa fiduuf gargaareera.   5) Mul'anni amantii gaafata. Mul’ata keenya galmaan ga’uu akka dandeenyu amanuu qabna. Kana jechuun deebii hunda qabaachuu qabna jechuu miti. Garuu deebii isaa argachuu akka dandeenyu amanuu qabna jechuudha. 6) Mul'anni tarkaanfii barbaada. Mul'ata keenya dhugoomsuuf guyyaa guyyaan tarkaanfii fudhachuu qabna.    7) Mul'anni walitti fufiinsaan hojjachuu gaafata. Karaa irratti duubatti deebi'iinsi ni jiraata, garuu mul'ata keenya irraa gonkumaa abdii kutachuu hin qabnu. Keessattuu yeroo qormaanni nu muudatu kun dhugaadha. Garuu yoo itti fufne dhumarratti kaayyoo keenya galmaan geenya.    8) Mul'anni wareegama gaafata. Mul'ata keenya galmaan ga'uuf wantoota tokko tokko dhiisuu qabna ta'a, garuu dhuma irratti gatii qabaata. Kunis yeroo keenya, qarshii keenya ykn hariiroo keenya illee dhiisuu jechuu taʼuu dandaʼa. Garuu wareegama kana kaffaluuf fedhii yoo qabaanne kaayyoo keenya galmaan ga’uuf tarkaanfii tokko itti dhihaanna.   9) Mul'anni garee barbaada. Mul'anni qophaa hin milkaa'u. Deeggarsa namoota biroo nu barbaachisa. Kana jechuun gorsaa argachuu, garee deeggarsaatti makamuu ykn namoota yaada qajeelaa qabaniin of marsuu jechuudha.   10) Mul’anni of kennuu hanga cimuu gaafata. Mul'ata keenya galmaan ga'uuf waan barbaachisu hunda gochuuf fedhii qabaachuu qabna. Kana jechuun guyyaa guyyaan carraaqqii keenya taasisuu fi gonkumaa abdii kutuu dhiisuu jechuudha. Share @Oromoo_inspire

Cimaa ta'uuf Wantoota armaan gadii kana qabaachuun dirqama. Kanneen kana yoo qabaatte ati dhuguma cimaadha. ➊. Nama onnachiisuu yoo dandeessa ta'e. ➋. Hojiiwwan namoota hojjetanitti qoqqooduu yoo dandeessa ta'e. ➌. Haasaa waliigaltee uumuu danda'u yoo dandeessa ta'e. ➍. Si'a tokko tokko qoosaa nama kofalchiisan yoo dandeessa ta'e. ➎. Ofitti amanamummaa yoo qabaatte. ➏. Kutannoo yoo qabaatte. ➐. Yaada qajeelaa (Positive Attitude) yoo qabaatte. ➑. Mul'ata, Kaayyoo fi Galma ifaa yoo qabaatte. ➒. Rakkoo furuuf waa kalaquu yoo dandeesse. ➓. Amanamummaa yoo qabaachuu dandeesse. Dhuguma ati cimaadha. Share @Oromoo_inspire

"Afaan inni hubachuu hin dandeenyeen nama tokkotti yoo dubbatte dubbiin kee gara mataa isaa deema. Afaan isaatiin yoo itti dubbatte garuu dubbichi gara laphee isaa deema." "Diina kee waliin nagaa buusuu yoo barbaadde, isa waliin hojjechuu fi gaarii ta'uufi qabda. Isa booda innuu fira siif ta’a." "Namoonni jajjaboon nagaaf jedhanii dhiifama gochuu hin sodaatan. Dadhaboonni garuu hiika nagaa waan hin beekneef dhiifama gochuus hin beekan!" "Lammiileen ishee hamma baratanitti, biyyi guddachuu dandeessu hin jirtu. Sababni isaa guddinni biyyaa barachuu dhalootaa keessa waan jiruuf!" Abjuun koo Afrikaa nagaa qabdu arguudha, nagaan jiraannan hundumaas akka qabaannu nan beeka!" Share @Oromoo_inspire ✨

BEEKTOTA ADDUNYAA MAARTIIN LUUTER KIING "Dukkanni dukkana hin balleessu, ifa qofatu balleessuu danda’a. Jibbis jibba hin balleessu, jaalala qofatu jibba balleessuu danda’a." "Humni guddaan diina ofii ofitti firoomfachuu nama dandeessisu jaalala qofaadha. Jaalalli meeshaa ati yoo of harkaa qabaatte yeroo hundumaa ittiin mootuu dha!" "Jaalalatti qabamee jiraachuuf murteesseen jira. Jibbi ba’aa ulfaataadha waan ta'eef hin baadhu!" MAAHATAMA GAANDII "Yeroo hundumaa yaada, dubbii fi hojii kee guutummaatti tokko gochuu yaali. Yaadota kees qulqulleessi, inni kaan hundinuu gaarii ta’uuf jira." "Gammachuun, yeroo wanti ati yaaddu, dubbattuu fi hojjetu tokko siif ta'u kan argamuudha." "Cubbuu jibbi, cubbamaa garuu jaalladhu. Kan jibbamuu qabu cubbuudha malee cubbamaa miti waan ta'eef." "Eenyummaa koo guutummaatti ibsachuuf iyyuu bilisummaa na barbaachisa. Kanaaf garbummaa keessatti du'uu koo irra amman du'uttan gara bilisummaatti adeema!" "Namni dadhabaan dhiifama gochuu hin danda’u. Kan dhiifama gochuu danda'u nama beekaa, Ogeessa, hubataa fi jabaadha. Kanaaf nama dadhabaa fi gowwaa irraa dhiifama gochuu hin eegin!" "Qooda ijaa ijji haa ba’u kan jedhu, guutummaa addunyaa jaamaa godha." ABRAHAAM LIINKEN "Dhuma irratti kan siif lakkaa’amu waggoota jireenya kee keessa jiran miti. Jireenya waggoota kee keessa jiraniidha malee!" "Abjuun koo, Amerikaan abdii addunyaa kanaa yeroo taatu arguudha. Akka isheen taatus nan amana waan ta'eef abjuu dhugaa abju'achaa jiraachuu koo hin shakku!" "Miilli kee bakka sirrii dhaabbachuu isaa mirkaneeffadhu! Isa booda qajeelii dhaabadhu; deemsaaf immoo fuula kee dura ilaalii arreedi!" "Muka tokko akkan muruuf sa’aatii ja’a yoo naaf kennitan, ja'an keessaa sa’aatii afran qottoo koo qarachuudhaanan dabarsa." "Kan guddaa na yaaddessu Waaqayyo nu cinaa dhaabachuu isaa miti; nuti toora Waaqayyo irra dhaabachuu keenya barbaadu irra dhaabachaa jiraachuu keenyadha, Sababni isaa Waaqayyo yeroo hundumaa sirriidha waan ta’eef." "Tooftaa cimaan diina ofii ittiin balleessan, fira ofii godhachuudhaani." "Yeroo murtaa’eef namoota hundumaa yookiin namoota muraasa gowwoomsuu dandeessa ta’a, garuu yeroo hundumaa gowwoomsuu hin dandeessu." "Abbaan abbaa kootii eenyuun iyyuu yoo ta’e dhimma koo miti. Kan na yaachisu ilmi ilma isaa eenyu ta’uuf akka jirudha." MAAZER TEREEZAA "Waaqayyo akka milkoofnu nu irraa hin eegu, akka nuti milkaa’uu yaallu qofa nu irraa eega malee." "Namoota dhibba tokko nyaachisuu yoo dadhabde, nama tokko nyaachisi; Tokko dhibba tokko keessa waan jiruuf!" "Namoota nurraa fagoo jiran jaallachuun salphaadha. Warra nutti dhi’oo jiran jaallachuun garuu yeroo hundumaa salphaa miti." "Wanti guddaan hammam akka kennine miti. Waan kenninetti jaalala hammamii akka daballedha." "Wanta gaarii ati har’a hojjettu, namoonni bor ni irraanfatu ta’a. Waanuma hundaafuu, waan hamaa isaan yaadachaa jiraatan hojjechuu irra waan gaarii isaan irraanfatan sana hojjedhu!" "Addunyaa keenya irraa daabboo dhabanii du’aa kan jiran hedduudha, jaalala dhabanii du’aa kan jiran immoo isaan sana irra ni caalu." "Wanti nuti hojjennu coba galaanaa caalaa xiqqaadha. Yoo nuti keessaa hafne garuu galaanichi waan dhabuu hin qabne tokko dhabeera jechuudha." NIILSEN MAANDEELLAA "Addunyaa kana jijjiiruuf meeshaa guddaan, hunda caalaa humna qabu barnoota dha!" "Namoota isaan kaan of dura buusanii ofii booda ta’anii hoogganuun gaariidha, keessumaa yeroo injifannoo fi wantoonni gaggaariin nu mudatan dursa warra gaggeessinuuf kennuu qabna. Yeroo balaan jiru garuu ofii fuula dura dhaabachuun gaariidha. Isa booda namoonni hooggansa keenya ni ajaa’ibsiifatu, ni jallatamnas." "Namni tokko itti ol ba’uuf gaaronni hedduun akka isa hafan kan argu, gaara tokko erga ol ba’ee booda dha." "Hamma hojjetanii arganitti hojiin hundumtuu waan hin danda’amne fakkaata, ta'us hojiin hin hojjetamin isa hojjechuuf hin yaalamin jiruudha malee isa dadhabame miti!" Share @Oromoo_inspire ✨

BEEKTOOTA! ▬▬▬▬▬▬ "Karaa si baasu hin beektu taanaan deemsa hin eegalin." — (Ingilizoota) "Nama hundumaaf gaarummaa yaadi, garuu hiriyyaa filadhu." — (Giriikota) "Rabbi gurra lamaa fi afaan tokko nuuf kennuun isaa baayyee dhaggeeffachuu fi xiqqoo dubbachuu akka qabnu nu hubachiisuu dhaafi." — (Araboota) "Beekumsi nyaata lubbuuti." — (Pilaatoo) "Amala nama tokkoo yoo baruu feete aangoo yookiin taayitaa kenniif." — (Abrahaam Liinkan) Hiyyeessa taatee yoo dhalatte balleessaa kee miti, hiyyeessa taatee yoo duute garuu balleessaa keeti." —  (Biilii Giraam) "Maatii irraa dhalatte filachuu hin dandeessu ijoollee sirraa dhalataniif garuu haala mijeessuu ni dandeessa." — (Biilii Giraam) "Namoonni waan tokko hojjechuuf yaalanii kufan, warra homaa utuu hin hojjetin milkaa'an irra ni caalu."   — (Looyid Joonsi) Share @Oromoo_inspire ✨

Oromoo Inspire ™⚝ pinned «Abdii kuttee dhiistee akanuma jiraata taanaan yoom iyyuu hin mo'attu, siif hin dabartu. ️Abrahaam Linken Maal Jedhe:- Kaayyoo keetti cichi! Har'a hin milkoofne jechuun bor hin milkooftu jechuu miti! Har'a yoo hin taane bor ni ta'a! Har'a yoo hin mijanne…»

Abdii kuttee dhiistee akanuma jiraata taanaan yoom iyyuu hin mo'attu, siif hin dabartu. ️Abrahaam Linken Maal Jedhe:- Kaayyoo keetti cichi! Har'a hin milkoofne jechuun bor hin milkooftu jechuu miti! Har'a yoo hin taane bor ni ta'a! Har'a yoo hin mijanne bor ni mijata! Har'a yoo kufte bor ni mo'atta! Har'a waan barbaaddu argachuu yoo baatte bor ni argatta. Bor guyyaa birooti. Waan inni qabatee siif dhufu hin beektu. Dalagaadhuma kaleessaa, karaadhuma kaleessaa fi akkaataadhuma kaleessaan hojjechuun mul'ata osoo hin taane maraatummaadha."     — Albert Inisteeyan "Namni tokko dhimma dhuunfaa isaa dhiphoo keessaa ba'ee dhimma namoomaa isa bal'aa irratti hamma hojjetutti, jireenya jiraachuu hin eegalle!"    — Maartiin Luuter Kiingi Namni furmaataa rakkoo kudhan karaa tokko hiika utuu hin ta'in, rakkoo tokkoof karaa kudhaniin tooftaa barbaada. Share @Oromoo_inspire ✨

Eenyummaan kee kan madaalamu tilmaama namoonni siif kennaniin miti. Eenyummaan kee si keessa qofadha. Dafnee abdii kutachuu keenya irraa kan ka'e kaayyoo gurguddaa baay'ee karaatti ganne. Qofaa ta'uu malta. Namni si bira dhaabatee kallattii si argisiisu dhibuu danda'a. Deddeebitee mucucaachuun kufaatii sitti fakkaatee abdii kutatte ta'a. Yeroo dheeraa ati karaa irra turte si gaddisiisuu danda'a. Waan hin dabarre sitti fakkaatee dhiphaachuu dandeessa. Gorsan siif qaba. Eeyyee gorsa. Ittuma fufii yaali! Yaalii, yaalii, yaali, ammas yaali! Jireenyi Gara-bal'ina si gaafatti. Garaa bal'attee irra deddeebitee hin yaaltu taanaan na amani galma kee hin geessu. Gatii osoo itti hin baasin kaayyoon ati galmaan geessu hin jiru. Yoom iyyuu kaayyoon kee gatii baasuu akka si gaafatu dursii beeki. Share @Oromoo_inspire ✨

Qormaata Jijjiiruu fi Milkaa’ina Argamsiisuuf Dandeettii Of Keessatti Qabnu Guddifachuu Namni hundi jireenya keessatti qormaata, rakkoo fi carraa garaagaraa ni mudata. Garuu garaagarummaan namoota gidduu jiru, akkamitti rakkoolee sana ilaalu fi itti fayyadamaniidha. Namni yaada sirrii qabuu fi ofitti amanamummaa qabu, qormaata gara carraa jijjiiruutti jijjiiruu danda’a. Akkasumas, beekumsa isaa fayyadamuun furmaata argata, hojii irratti xiyyeeffachuunis milkaa’ina isaaf karaa bana. Kanaaf, namni tokko dandeettii isaa irratti yoo amane, wanta barbaade hunda galmaan ga’uuf tarkaanfii sirrii fudhachuu danda’a. 1. Ofitti Amanamummaa Guddifachuu Ofitti amanamummaan bu’uura milkaa’inaa ti. Namni ofitti amanamu, sodaa fi shakkii irraa bilisa ta’ee hojii isaa irratti xiyyeeffata. Yoo ati of amantaa qabaatte, rakkoon si mudatu si hin dhaabdu; garuu akka ati itti fufu si kakaasa. Kanaaf, ofitti amanamummaa cimsuun tarkaanfii jalqabaa milkaa’inaati. 2. Beekumsa Haaraa Barachuu fi Guddifachuu Beekumsi furmaata rakkoo hundaati. Namni yeroo hunda baratu, yeroo haaraa fi haala haaraa waliin of jijjiira. Rakkoon si mudatu hundi, yoo beekumsa qabduun itti yaadde, salphatti furmaata argata. Kanaaf, barachuun fi of fooyyessuun dirqama jireenya milkaa’inaa keessatti murteessaadha. 3. Rakkoo Akka Carraaatti Ilaaluu Namni milkaa’e rakkoo akka gufuu osoo hin taane akka carraatti ilaala. Rakkoon yeroo si mudatu, si barsiisa, si cimsa, akkasumas dandeettii kee siif mul’isa. Kanaaf, ilaalcha sirrii qabaachuun jijjiirama guddaa fiduu danda’a. 4. Karoora Qabaachuu fi Hojii Irratti Xiyyeeffachuu Milkaa’inni tasaa hin dhufu; karoora fi tattaaffii barbaada. Namni karoora qabu, tarkaanfii tarkaanfiin kaayyoo isaa bira ga’a. Hojiin gara milkaa’inaatti geessu kan dhufu yeroo ati xiyyeeffannoon irratti hojjettedha. Kanaaf, yeroo kee sirnaan qooduun barbaachisaadha. 5. Abdii Hin Kutatin fi Cimina Itti Fufuu Yeroo rakkina keessatti abdii kutachuun rakkoo guddaadha. Namni abdii hin kutanne, yeroo hundumaa mala haaraa argata. Cimina itti fufuun, yeroo rakkina keessaa darbees milkaa’ina dhugaa argamsiisa. Kanaaf, tarkaanfii kee hin dhaabatin, itti fufi. Jireenya keessatti milkaa’inni nama of amanu, beekumsa qabu, rakkoo gara carraatti jijjiiru, karoora qabuu fi abdii hin kutanne irratti hundaa’a. Yoo dandeettii kee amannee itti fayyadamte, qormaata kamiyyuu gara milkaa’inaatti jijjiiruu ni dandeessa. Share @Oromoo_inspire ✨

Jireenya saffisaa keessatti dhaabbachuun of ilaaluun karaa gammachuu fi dhugaa argachuu. 1. Saffisummaa jireenyaa hubachuu Jireenyi yeroo ammaa saffisaa ta'ee fi wantoonni hedduun daqiigaa muraasa keessatti jijiiramaa jiru. Yoo namni saffisummaa kana keessa qofa fiige, waan inni hojjachaa jiru maal akka ta'e hin hubatu. Kanaafuu, yeroo gara yerootti dhaabbachuun saffisummaa jireenya ana hubachuun murteessaadha. Kun nama gargaara kallattii jireenya isaa sirnaan beekuu fi murtoo sirrii fudhachuu. 2. Dhaabbachuun of ilaaluu yeroo muraasaaf dhaabbachuun of ilaaluun akka namaaf ibsa quddaa gaba. Namaaf carraa kenna waan inni itti jiruu, yaada isaa fi mira isaa qorachuuf. Namni of hin ilaalle, jireenya isaa keessatti bakka eessa akka jiru hin beeku. Kanaafuu, dhaabbachuun of ilaaluun bu'uura guddina dhuunfaati. 3. Naannoo kee hubachuu namni yeroo hunda fiigaa jiru wanta naannoo isaa jiru hin argu. Garuu, yeroo dhaabbatee naannoo isaa yoo ilaalu, wantoota hedduu irraa barachuu danda'a. Namoota, haala jireenyaa fi carraalee naannoo jiru hubachuun jireenya namaa fooyyessa. Kun immoo murtoo sirri fi milkaa'inaaf karaa bana. 4. Yeroo madaaluU fi itti fayyadamuu Yeroon qabeenya guddaa dha, garuu yeroo hedduu namni akka tasaa dabarsa. Dhaabbachuun fi yaaduun yeroo keenya akkamitti akka itti fayyadamnu nu barsiisa. Yoo yeroo keenya sirnaan hin bulchine, jireenyi nutti darbuu danda'a. KanaafuU, yeroo keenya beekumsaan bulchuun barbaachisaa dha. 5. Gammachuu dhugaa barbaaduu Fiiguu fi hojii hedduu hojechuUun qofa gammachuu hin fidu. Yeroo dhaabbachuun, waan nama gammachiisu fi jireenyaaf hiika kennu adda baafachuun murteessaadha. Namni yeroo isaa of hubachuuf oolchuu, gammachuu dhugaa argachu danda'a. 6. Jireenya keessatti madaallii uumuun jiraachuu Hoji, boqonnaa, maatii fi of-eeggannoo gidduutti madaalli uumuun jireenya gaarii fida. Yoo namni qofa fiige, madaallin ni bada. Dhaabbachuun fi sirreessUUn garuu jireenya madaalawaa uuma. Kun immoo namaaf nagaa sammuu fi milkaa'ina waaraa fida. Share @Oromoo_inspire ✨

Beenjaamiin Firaankiliin — Namni obsa qabaachuu danda’u waan barbaadu argachuu danda’a. — Qophaa 'uu yoo dadhabde kufaatiif qophoofta. — Yookiin waan dubbifamuuf malu barreessi! — Yookiin waan barreeffamuuf malu hojjedhu! — Investimentiin beekumsa irratti ta'u dhala hunda caalu namaaf kaffala. — Foddaan mana kee fuullee yoo qabaate, ollaa keetti dhagaa hin darbatin! Guutamaa Budihaa — Kan nuti taanee jirru bu'aa wanta nuti yaadneeti. — Namni ogummaadhaan jiraatu du'ayyuu hin sodaatu. — Yoo waa dubbachuu feete yeroo hundumaa dubbiin sun dhugaa, barbaachisaa fi gaarii ta'uu of gaafadhu! — Okkoteen copha cophaan guutti! — Gammachuun keessa keetii dhufa, alaa hin eegiin! — Rakkoon kee maali seete? Yeroo qaba jettee yaadda. Maatamaa Gaandii — Namni dadhabaan dhiifama hin godhu. Dhiifama gochuun amala nama jabaati. — Gammachuun yeroo waan ati yaaddu, waan ati dubbattuu fi waan ati hojjettu tokko ta'aniidha. — Namni gaariin michuu uumama hundumaati. — Namni bu'aa yaadota isaati, waan yaadu ta'a. Maartiin Luuter Kiing — Umurii qofaa lakkaa'uu dhaan dheerina yeroon namaa nyaatame caalaa kan nama gaddisiisu hin jiru. — Humni diina ofi irratti jijjiiruu danda’u tokkichi jaalaladha. — Namni dhiifama gochuuf humna dhabe, jaalachuuf humna hin qabu. — Urjoota arguu kan dandeessu dukkana keessatti qofaadha. — Fincilli sagalee warra hin dhaga'amneeti. Share @Oromoo_inspire ✨

"Hanga lubbuun jirtutti waan gaarii hojjedhu!" — Abrahaam Linkan "Yeroo dabarsuurra guyyaa beellamaa dabarsuu wayya!" — Abrahaam Linkan "Beekaa jedhamuuf barumsa keessa darbuu osoo hin taane baruumsi si keessa darbuu qaba." — Abrahaam Linkan "Sammuun qullaa ta'uu irra kiisiin qullaa ta'uu wayya." — Sheekispiir "Boru kaleessaaf karoorfachuu hin dandeessu." — Edmand Bark "Yeroo hunda tarkaanfii tokko yoo yaaddu qormaanni gufuun miilla kee irratti ni mul'ata." — Antoon Cheevak "Nama irra yaaduf yaali! Garuu namarra beekadha ofiin hin jedhin!" — Wiiliyaam Jaamsi "Horii kee waan barbaaddetti jijjiiruu dandeessa! Biyya kee garuu hin dandeessu." — Joon F. Keneediin "Bareedinni sammuudhaa umurii wajjiin dabalaa yoo adeemu kan bifaa immoo hir'achaa deema." — Joon F. Keneediin "Humna agarsiiftuu ol qabaadhu! Hamma beektu dubbadhu!" — W. Sheekispiir Share @Oromoo_inspire ✨

Hiyyumnis ta'u soorumni bu'aa ilaalcha keenyaati! — (Naappooliyoon_Hill) Muka ija qabutti dhagaan baay'ata! — (Shiiv_Keeraa) Yoo dandeesse barrisi yoo barrisuu dadhabde fiigi! Yoo fiiguu dadhabde daddafii deemi! Yoo daddaftee deemuu dadhabde tiradhu! Yoo tirachuu dadhabde daa'imi! Yoo daa'imuu dadhabde foqoqi! Akkam yoo ta'ellee socho'uu hin dhaabiin! — (Maartiin Luuter Kiing) Aangoon Naachaa bishaan keessattidha!! — (South_African) Daandii bosona keessaa jaldeessa dulloomaa gaafadhu!! — (Congulese_people) Namoonni "ni danda'ama" jedhanii yaadan, murtoon kamiyyuu hamma ta'e rakkina akka qabu ni beeku! — (Roobert_H.Chuuler) @Oromoo_inspire ✨